Juhlapuheretoriikkaa ei yliopiston käytävillä ja työhuoneissa näinä päivinä kuule, totesi sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa eilen Helsingin yliopiston avajaisissa pitämässään puheessa.
Korulauseiden sijaan käytävillä puhutaan Hallamaan mukaan hallituksen koulutusleikkauksista, jotka vaikuttavat niin opetukseen kuin tutkimukseenkin ja opiskelijoiden toimeentuloon.
– Ristiriita, joka vallitsee hallituksen poliittisten menestystavoitteiden ja yliopistoa koskevien taloudellisten ratkaisujen välillä, on käsittämätön. Perinteisen helsinkivastaisuuden lisäksi toimintaa näyttää värittävän vihamielisyys akateemisuutta kohtaan, Hallamaa arvioi.
Hän toivoi, että ankeina aikoina palattaisiin perusasioihin.
– Yliopisto ei ole kansakunnan vaan ihmiskunnan palveluksessa, eikä sen ensisijainen tavoite ole tuottaa vaurautta eikä edes innovaatioita vaan pyrkiä totuuteen, hän totesi.
Toisaalta Hallamaa muistutti, että yliopisto on historiansa aikana selvinnyt monista yhteiskunnallisista myllerryksistä.
– Yliopistoyhteisö on toteuttanut tehtäväänsä tutkia, oppia ja vaikuttaa sota-aikoina, nälänhädän ja miehityksen oloissa. Se on selvinnyt niin tulipalosta, muutosta toiseen kaupunkiin, pommituksista kuin useista toimintakielen vaihdoksistakin. Yliopisto on toiminut Ruotsin valtakunnassa, Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa suuriruhtinaskunnassa ja Suomen tasavallassa. Yliopistoyhteisö on kestänyt ideologiset keikaukset ja myllerrykset. Nykyinen aika on vain yksi, ohimenevä vaihe yliopiston kertomuksessa.