Yliarkkitehti antoi saaristolaiskirkkovinkit

UkiVanhakkPIHKALAANTTI2

Veneilijöiden ja purjehtijoiden reiteille osuu Suomen saaristossa ja rannikolla näkemisen arvoisia kirkkoja. Vinkkejä purjehdusloman nähtävyyksiksi on koonnut kirkkohallituksen yliarkkitehti Antti Pihkala:

Paanukattoinen Pyhän Jaakobin kirkko Rymättylässä on säilynyt erittäin hyvin keskiaikaisessa asussaan. Katon keskellä on kattoratsastaja, jollaista ei ole muissa maamme keskiaikaisissa kirkoissa. Holvimaalaukset ja veistokset luovat tunnelmaa.Avoinna: 27.6.–31.7. ke-su klo 12–16.Veneellä: Vierasvenesatamasta kävelymatkan päässä.

Nauvon kirkko on rakennettu 1430–1450. Kirkon kolmilaivainen ristiholvein varustettu sisätila on valoisa ja rauhallinen. Osia keskiaikaisista maalauksista on säilynyt. Kirkon vanhimmat 1600-luvun urut ovat Kansallismuseossa, mutta nykyiset Schwan-urut ovat nekin peräti vuodelta 1791.Avoinna: 1.6.–3.8. joka päivä klo 10–16. Juhannuspyhät suljettu.Veneellä: Vierasvenesatamasta on kävelymatka Nauvon kirkolle.

Korppoon tornipäätyinen harmaakivikirkko on rakennettu samoihin aikoihin kuin Nauvon kirkko. Tornin huippu tehtiin vuonna 1834 salamaniskua seuranneen palon jälkeen. Keskiaikaisia kuvituksia on leimattu tyyliltään primitiivisiksi, jopa lapsenomaisiksi.Avoinna: kesäkuukausina klo 10–17.Veneellä: Rumarin vierasvenesatamasta 8,5 km.

Hiittisten kirkko Kemiönsaarella edustaa keskiajan jälkeen seurannutta puukirkkojen aikaa. Kirkko on rakennettu vuosina 1685–86. Hiittisten kirkon ulkoasu keskitorneineen on omaperäinen.Avoinna: 15.5.–18.8. ma-la klo 9.30–18, su 10.30–18.Veneellä: Hiittisen vieraslaituri on kävelymatkan päässä kirkosta.

Harvinaislaatuinen Pyhämaan uhrikirkko on Suomen vanhimpia puukirkkoja 1600-luvun puolivälistä. Kirkko sijaitsee vanhan purjehdusväylän varrella Uudenkaupungin ja Rauman välissä. Se on tunnettu merenkulkijoiden uhrikirkkona. Jeesuksen elämänvaiheista kertovat maalaukset ovat vuodelta 1667.Avoinna: 3.6.–11.8. ma-pe klo 11–17, su klo 12–16. Suljettu 22.6.Veneellä: Vierasvenesatama kävelymatkan päässä.

Raippaluodon kirkko Vaasan edustalla on vuodelta 1781. Punaiseksi maalatun pitkäkirkon vieressä on erillinen, paanukatteinen tapuli. Alttarirakennelma ja saarnatuoli on siirretty tänne 1800-luvulla Vanhan Vaasan sittemmin palaneesta kirkosta.Avoinna: touko-elokuussa joka päivä klo 9–16.Veneellä: Vierasvenesatamasta kirkolle on matkaa noin 2 km.

Kahdeksankulmainen Kallankarin autiokirkko sijaitsee Maakallan luodolla Kalajoen edustalla. Nykyinen kirkko on rakennettu 1779 ja kirkon seinät laudoitettiin 1799. Kukin kalastaja toi 8 killingin sakon uhalla kaksi sopivaa lautaa ja niihin tarpeelliset naulat. Tänäkin päivänä kirkon seinälaudoissa on nähtävissä puumerkkien rivi, joka kertoo yli kahdensadan vuoden takaisen määräyksen toimeenpanosta.Veneellä: Noin parinkymmenen kilometrin päässä Kalajoen suulta.

Naantalin komea kivikirkko on Naantalin tunnus aivan kaupungin ytimessä. Se rakennettiin ilmeisesti 1400-luvun lopulla, jolloin paikalla toimi birgittalaisluostari. Rakennuksessa on kolme keskiaikaista osaa, runkohuone, nunnasakaristo idässä ja munkkikuori lännessä.Avoinna: 1.6.–31.8. ti-su klo 11–18. Suljettu 21.6.Veneellä: Naantalin Vanhakaupungin pienvenesatamasta kävelymatkan päässä.

Uudenkaupungin vanha kirkko on kaupungin keskustan vanhin rakennus. Harmaakivikirkko valmistui 1629, mutta joutui rappiolle saman vuosisadan lopulla. Nykyinen koristeellinen sisäasu tähtikuvioituine holveineen on tehty puusta 1700-luvulla.Avoinna: 3.6.–11.8. ma-pe klo 11–17, su klo 12–16. Suljettu 22.6.Veneellä: Pakkahuoneen vierasvenesatamasta kävelymatkan päässä.

Pyhän Yrjön kirkko Maarianhaminassa on rakennettu 1927, ja sen on suunnitellut jugend-ajan arkkitehti Lars Sonck. Tiiliseinäisen kirkon kellotorni kohoaa kaupungin ylle, ja sisätila on rikas ja koristeellinen. Kattopintojen ornamentit, ikkunoiden lasimaalaukset ja alttaritaulun on tehnyt Bruno Tuukkanen.Avoinna: ma-pe klo 10–18, la klo 10-15, 25.8. asti.Veneellä: Vierasvenesatamia on Ahvenanmaalla 19, Maarianhaminassa aivan ydinkeskustan tuntumassa.

(Kuva: Uudenkaupungin vanha kirkko/Antti Pihkala)

Kirkkojen bongailijoille lisätietoa historiasta, arkkitehtuurista ja taiteesta täällä

www.tiekirkot.fi

Edellinen artikkeliArkkipiispa Helsinki Pride -lehden kolumnistina
Seuraava artikkeliIrja Askolan rakkausposti saattaa päätyä taiteeksi