Helsingin Laajasalossa sijaitsevaan palvelutalo Rudolfiin haetaan asukkaiksi kolmea alle 25-vuotiasta nuorta. Oman yksiön vuokran suuruus on 250 euroa sekä 3-5 tuntia vanhusten kanssa seurustelua viikossa.
Tavoitteena on lisätä sukupolvien välistä vuorovaikutusta, kertoo projektipäällikkö Miki Mielonen. Hän työskentelee Oman muotoinen koti -hankkeessa, jonka tarkoitus on helpottaa nuorten vaikeaa asumistilannetta.
Palvelutalo Rudolfiin ei Mielosen mukaan haeta lisää käsipareja hoivatyöhön, vaikka vuokraan kuuluukin vanhusten kanssa oleilua. Ajatuksena on, että nuoret ja vanhukset elävät ihan normaalia elämää. Vuorovaikutus voi pitää sisällään vaikka seurustelua, lautapelejä, laulamista, musiikkia, television katselua, ulkoilua tai retkiä.
– Vanhukset osaavat sanoa, mitä he sinne kaipaavat, ja yhteisasuminen määrittyy tarkemmin tammikuussa, kun uudet asukkaat muuttavat palvelutaloon.
– Tällaiseen normaaliin yhdessäoloon henkilökunnalla ei välttämättä riitä aikaa. Nuoret tuovat palvelutaloon vähän erilaista näkökulmaa ja saavat vanhuksilta elämänkokemusta.
Hollannin jalanjäljissä
Malli vanhusten ja nuorten yhteisasumiseen saatiin Hollannista, jossa nuoret ja vanhukset ovat asuneet yhdessä palvelutalossa Deventerin kaupungissa jo muutaman vuoden ajan.
Nuorten ja vanhusten yhteisasuminen voisi Mielosen mukaan laajentua palvelutaloista vanhusten koteihinkin.
– Kun olen tavannut vanhuksia, he usein muistelevat aikoja, jolloin he itse muuttivat Helsinkiin alivuokralaiseksi johonkin asuntoon Kalliossa. Silloin se oli ihan luonnollista, kun ei ollut nuoriso- tai opiskelija-asuntoja. Nykyään yhteisasuminen on poistunut kokonaan.
Erillisten talojen rakentaminen eri-ikäisille on kallista ja hyödytöntä, mutta Mielonen uskoo että talouskriisi vauhdittaa uusien ratkaisujen hakemista.
Yhteisasuminen on herättänyt innostunutta pöhinää ja median kiinnostusta. Palvelutalo Rudolfista on uutisoitu Iso-Britanniaa myöten. Myös Rudolfissa vallitsee positiivinen tunnelma. Henkilökunta ja asukkaat odottavat tammikuuta, jolloin uusien asukkaiden on määrä muuttaa.
Hakemuksia on tullut jo runsaat sata.
Osana opintoja
Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämässä Sanervakodissa Myllypurossa asuu jo opiskelijoita yhdessä muistisairaiden ja mielenterveyskuntoutujien kanssa.
Sanervakodin 24 opiskelija-asuntoa saivat uudet asukkaansa viime elokuussa. He ovat pääasiassa Diakonissalaitoksen opiskelijoita. Vuokraan sisältyy 20 tuntia työskentelyä ja seurustelua muiden asukkaiden kanssa. Tämä nivotaan osaksi opintoja ja opiskelijat saavat työstään opintopisteitä.
Yksikönjohtaja Anna-Liisa Arjamaa kertoo, että yhteisasuminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Hänen mielestään yhteisasumista voisi kokeilla laajemminkin esimerkiksi palvelutaloissa.
– Tästä on ollut tosi paljon iloa asukkaille, että on eri-ikäisiä, luotettavia ja tuttuja ihmisiä, jotka tuovat eloa Sanervakotiin.
Kuva: Noora Wikman-Haavisto