Viranomaisten jyrkkä vastarinta yhdisti lietolaiset, sanoo Liedon kirkon remontista kirjan kirjoittanut Risto Leppänen

Liedon kirkko on nykyään auki vuoden jokaisena päivänä. Se on Risto Leppäsen mielestä ehkä tärkein asia, joka kirkkotilamuutoksella saavutettiin. Kuva: Liedon seurakunta

Kirkkoherra Risto Leppänen roimii Museovirastoa kovin sanoin Liedon kirkon remontista kertovassa kirjassaan, mutta haluaa nyt lähettää suojeluviranomaiselle myös kiitoksen.

1 Kirjassasi Kahden leivän huone (Kirjapaja 2024) toistuu lietolainen lausahdus ”antaa olla entiselläns vaan”. Mikä sen merkitys oli Liedon kirkon remontissa?

– Hokemassa näkyvät juurevat ja säästäväiset lietolaiset arvot. Ihmiset ovat historiallisten ja uniikkien kirkkojen suhteen säilyttämishaluisia. Kirkon remontissa se pakotti varovaiseen liikkeellelähtöön ja asioiden huolelliseen perusteluun.

2 Erityisen hankalaksi remontissa osoittautui luvan saaminen lisäosan eli niin sanotun Leipähuoneen rakentamiseen. Mikä näkemyksesi mukaan muutti Museoviraston kannan?

– Ratkaiseva käänne oli kirkon ja Museoviraston ylimmän johdon neuvottelu. Haluaisin tässä kiittää Museovirastoa valmiudesta tarkistaa kantaansa. Museoviraston eri vaiheissa antamista lausunnoista huomaa, että painopiste ajattelussa siirtyi suojelusta toiminnallisuuteen. On seurakunnille todella tärkeää, ettei kirkon suojelua ja käyttöä nähdä toisilleen vastakkaisina asioina.

3 Viittaat kirjassasi varoittavana esimerkkinä Kokemäen seurakuntaan, jossa kirkon remontin suunnittelu ajoi seurakunnan päätöksenteon kriisiin. Miten Liedossa vältettiin riitely?

– Tärkeitä tekijöitä olivat keskustelu, aika ja asioihin perehtyminen. Varmaan kävi myös niin, että viranomaisten jyrkkä vastarinta yhdisti lietolaiset. Tiesimme, mitä haluamme, ja meillä oli siihen perusteet.

4 Kirjoitat monista kansainvälisistä onnistuneista kirkkoremonteissa. Miksi Suomessa pitäisi seurata eurooppalaista esimerkkiä?

– Suomessa vanhoihin historiallisiin kirkkoihin tehdyissä remonteissa ihanteena on ollut, ettei muutoksia edes huomaisi. Muualla ei ole samalla tavalla vieroksuttu oman aikakauden jäljen näkymistä. Seurakuntien pitää lähivuosina luopua suuresta määrästä rakennuksista, ja silloin myös vanhempia kirkkoja on voitava muuttaa niin, että niitä voi käyttää monipuolisemmin. Eurooppalaiset esimerkit osoittavat, että kun muutoksia tehdään hyvän sään aikana, voidaan saada laadukkaita, kauniita ratkaisuja.

5 Miten evästäisit seurakuntaa, joka nyt suunnittelee olennaisia muutoksia suojeltuun kirkkorakennukseen?

– Seurakunnan pitää itse tietää, mitä se haluaa tehdä. Muutokset täytyy suunnitella huolella ja pitää mielessä estetiikka ja laatu. Kirkkotilaa ei pidä pilata halpahuonekaluilla.

– Lietolaisten puolesta ylpeänä sanon, että tie keskiaikaisten kirkkotilojen muutoksille on nyt avattu – siitä huolimatta että kirkkotilat ovat uniikkeja, eikä ratkaisuja voi suoraan kopioida.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Edellinen artikkeliTaiwanilaiset vanhustyön ammattilaiset hakivat oppia Tampereelta Mummon Kammarista
Seuraava artikkeliKaksi lähetyksen ääntä globaalista etelästä: Afrikassa saarnataan elämällä ihmisten kanssa – Kolumbiassa on paljon toivon siemeniä