Viikon saarna: ”Tarvitsemme lampaankorvia hyvien paimenten lisäksi”

Huittisissa asuva maallikkosaarnaaja, marjanviljelijä Antti Koivuniemi arvelee monen sysmäläisen kirkkovieraan vielä muistavan, miten lampaat, lehmät ja hevoset ihastuivat kuullessaan hoitajansa äänen.

Hyvän Paimenen sunnuntaina hän aikoo saarnassaan muistella hiukan menneitä.

– Kun portti tai veräjä avattiin, lähtivät eläimet kilvan tulemaan paimenensa perässä. Vierasta ne eivät seuranneet, vaikka hän kuinka olisi maanitellut. Ne eivät tunteneet hänen ääntään, Koivuniemi kuvailee.

Ihmiset Raamatun ajan Israelissa ja nykypäivän Suomessa eivät useinkaan ole olleet yhtä viisaita kuulemaan kuin eläimet. Mutta eivät ole kaikki paimenetkaan olleet hyviä, Koivuniemi ruotii.

– Me saarnaajat osaamme kyllä panna sanoja, jopa ihan oikeita sanoja peräkkäin, mutta saako Jumalan Pyhä Henki kulkea läpi sydämen? Tunnenko minä Jeesuksen kyyneleet, kun hän katselee kansaansa, jota pakanauskonnot ovat valtaamassa? Näenkö tuskan Isän sydämessä, kun Jumalan laki suvaitsevaisuuden nimissä poljetaan maahan? Kun saarnaan lakia, tuleeko se sana silloin Jeesuksen kyynelten läpi? Lain saarna ilman Jeesuksen kyyneliä on turha.

Antti Koivuniemi kyselee myös puhtaan evankeliumin perään.

– Puhunko puhdasta ilosanomaa Jeesuksen rististä ja ylösnousemuksesta vaatimatta ihmisen tekoja? Vai unohdanko sanoa sen kaikkein tärkeimmän: Armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja.

Hyvän paimenen ominaisuuksista Koivuniemi aikoo siirtyä puhumaan hyvän lampaan ominaisuuksista.

– Onko sanankuulijalla lampaankorvat? Vieläkö muistamme kirkkoon mennessämme rukoilla saarnaajan puolesta? Erottaako lammas paimenen äänen, vai onko huuto tukkinut korvat?

Toinen kylvää, toinen korjaa

Antti Koivuniemi on tehnyt 15 vuotta yhteistyötä Sysmän seurakunnan kanssa. Hän on käynyt Sleyn kurssin oman toimen ohessa toimiville julistajille ja viljelee tilallaan saskatoon-pensaita.

– Saskatoon on intiaanien mustikkapuu, maultaan maailman hienoin marja. Taimen kasvaminen hedelmiä kantavaan ikään kestää viisi vuotta. Mutta Jumalan sanan kylväjä ei välttämättä näe hedelmän kypsymistä ollenkaan. Paavali sanoo, että toinen kylvää, toinen korjaa ja Jumala antaa kasvun.

Koivuniemi on jo 74-vuotias. Mistä hän saa voimat työhön?

– Se on Jumalan salaisuus. Lähtiessäni voin olla väsynyt ja masentunut. Herra pistää ahtaalle, on pakko lähteä Jumalan voimassa, kun omia voimia ei ole. Sitten kun on liikkeellä, Jumala antaa innon ja voiman.

Messu kello 10 Sysmän kunnan ja seurakunnan yhteisessä Olavin toimintakeskuksessa.

Kirkkovuosi: Hyvän paimenen sunnuntai, 2. sunnuntai pääsiäisestä

Kuva: Terhi Honkonen

Edellinen artikkeliRT: Kiimingin seurakunta joutuu luopumaan kukistaan
Seuraava artikkeliSuomi äänestää – kansa puhuu