Tutkimuksesta vastaava viestinnän tutkija, FT, Taisto Lehikoinen Mediatum-tutkimusyrityksestä toteaa, että suomalainen tapa tutkia uskonnollisuutta on ollut yksipuolista. Hänen mukaansa kirkon tutkimuskeskuksella on ollut asiassa hegemonia eli ylivalta ja se on sanellut tutkimuksen käsitteet.
– Nyt oikeastaan ensi kertaa Suomessa tuodaan esiin tällainen perinteinen konservatiivinen uskonvakaumus, Lehikoinen sanoo.
Tällä hän viittaa niihin 14 prosenttiin suomalaisista, jotka mielsivät itsensä uudestisyntyneiksi kristityiksi.
– Tämä kertoo siitä, että konservatiivinen kristitty vähemmistö on melko vakaa ja elinvoimainen.
46 prosenttia suomalaisista puolestaan ilmaisi, ettei ole uskossa, mutta uskoo kuitenkin Jumalaan. Muut vaihtoehdot kyselyssä olivat kiinnostus uskonnollisista asioista (2 prosenttia), uskominen jonkun muun uskonnon mukaan kuin kristinuskon (1 prosentti), ei usko Jumalaan lainkaan (18 prosenttia) ja ei osaa sanoa kantaansa (19 prosenttia).
Moni ”perusluterilainen” saattaisi kokea, että vastausvaihtoehdoista on vaikea löytää itselle sopivaa luokkaa? Uudestisyntyminen on terminä ja suomalaisessa keskustelussa varsin latautunut käsite. Lehikoisen mukaan vaihtoehdot ovat tutkimuksellisesti käyttökelpoiset. Hän vetoaa tässä muun muassa kansainväliseen käytäntöön.
– Esimerkiksi USA:ssa on aivan klassinen käsite puhua uudestisyntyneistä eli born again -kristityistä.Lehikoinen toteaa, että on aivan normaali kansainvälinen jako puhua uudestisyntyneistä, Jumalaan uskovista ja ateisteista.
”Mekaanisella toimituksella” ei yhteyttä todellisuuteen
Esimerkiksi luterilaisessa päätunnustuksessa Augsburgin tunnustuksessa painotetaan kasteen tärkeyttä ihmisen pelastukselle eli siis uudestisyntymiselle: ”Kasteesta seurakuntamme opettavat, että se on välttämätön pelastukseen ja että Jumalan armo annetaan kasteen välityksellä”. Sama korostus näkyy myös Katekismuksessa, jossa muistutetaan myös Markuksen evankeliumin kohdasta: “Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu.” Isossa katekismuksessa puolestaan ajatellaan, että luopuva ja syntiin lankeavakin voi palata kasteeseen, joka pysyy aina voimassa. ”Katumus ei siis ole mitään muuta kuin paluuta takaisin kasteeseen, jotta siitä jo alkanut uusi elämä, josta on luovuttu, parantuisi entiselleen ja menestyisi.”
Lehikoinen ei innostu siitä, miten luterilainen kasteteologia olisi voinut hedelmöittää tutkimuksen vastausvaihtoehtoja.
– Jos on jokin mekaaninen toimitus, sillä ei ole yhteyttä, mitä joku ihminen todellisuudessa uskoo, hän toteaa.
Lehikoisen mukaan uudestisyntyneiden määrä pysyi suurin piirtein eli lähellä 14 prosentin keskiarvoa niin nuorilla kuin vanhoillakin tutkimuksen ikäryhmillä, sen sijaan nuorissa ikäryhmissä ateistien osuus kasvoi voimakkaasti.
Nuorimmasta 18-24-vuotiaiden ikäryhmästä on ateisteja (33,3 prosenttia) eli lähes yhtä paljon kuin Jumalaan uskovia (36,4 prosenttia). Uudestisyntyneiden kristittyjen määrä on nuorimmassa ryhmässä lähes yhtä suuri kuin koko väestössä (12,1 prosenttia).
– Kohta meillä on nuorissa ikäryhmissä yhtä paljon ateisteja kuin Jumalaan uskovia. On muodostumassa tilanne, jossa Suomessakin on yhtä lailla kuin USA:ssa uudestisyntyneitä, Jumalaan uskovia ja ateisteja, Lehikoinen toteaa.
TV7:n teettämä tutkimus tehtiin 1.4.-9.5.2011 puhelimitse. Otanta oli tuhat 18-79-vuotiasta suomalaista. Tutkitut prosenttijakaumat on yleistetty koskemaan 18-79-vuotiaiden perusjoukkoa joita on neljä miljoonaa. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.
Kanavalla käy viikoittain 152 000 suomalaista
TV7:n teettämästä tutkimuksesta kävi myös ilmi, että noin 12 prosenttia väestöstä eli vähintään 476 000 suomalaista katselee TV7:ää ainakin satunnaisesti. Lehikoisen mukaan tutkimuksessa ei määritelty, miten satunnainen katseleminen esimerkiksi ajallisesti määritellään eli kuinka usein TV7:aa on katsottava, jotta tulisi tilastoiduksi satunnaiseksi katsojaksi.
Lehikoisen mukaan satunnaiset katsojat voivat olla esimerkiksi niin sanottuja kanavasurffareita, jotka päätyvät hetkeksi kanavalle. Sen sijaan tutkimus osoitti, että viikoittain kanavalle vaihtaa vähintään 152 000 suomalaista. Lehikoisen mukaan näitä lukuja ei kuitenkaan käytetä esimerkiksi mainostamisessa.
Tutkittuja lukuja ei voi verrata Finnpanelin tekemään tv-mittaritutkimukseen, koska Finnpanel mittaa todellista tv:n käytttöä televisioihin kytketyillä mittareilla. Finnpanelin mittauksessa TV7 sisältyy kategoriaan ”muut”, mutta Finnpanel ei pysty tarjoamaan eroteltuja lukuja TV7:n katsojamääristä. Taisto Lehikoinen arvelee, että TV7 saattaisi olla suositumpi kanava kuin SuomiTV.
Lue myös: TV7: Joka seitsemäs mieltää itsensä uudestisyntyneeksi kristityksi
Ilmoita asiavirheestä