Suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutos jatkuu. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän maaliskuun aikana. Suomessa oli maaliskuun lopussa 293 540 vieraskielistä, joka on 5,4 prosenttia väestöstä. Ruotsia äidinkielenään puhuvia oli 290 760.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle ja sen kehyskunnille laadittu väestöennuste arvioi, että alueen vieraskielisen väestön määrä tulee kasvamaan nykyisestä 127 000:sta lähes 300 000:een vuoteen 2030 mennessä. Vieraskielisten tai taustaltaan ulkomaalaisten osuus seudun koko väestöstä tulee ennusteen mukaan kohoamaan nykyisestä 9 prosentista noin 18 prosenttiin.
Helsingissä muunkielisen väestön määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä tämänhetkisestä 68 000:sta 146 000:een ja osuus koko Helsingin väestöstä vajaasta 12 prosentista 21 prosenttiin.
Katso ennuste (pdf) pääkaupunkiseudun vieraskielisten osuuden kasvusta.
Väkiluku kasvoi
Tilastokeskuksen ennakkotiedoista selviää myös, että Suomen väkiluku kasvoi tammi-maaliskuun aikana 3 800 henkeä, mikä on 350 henkeä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Suurin syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 2 880 enemmän kuin maastamuuttoja.
Suomen väkiluku kasvoi tammi-maaliskuun aikana määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 3 930 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla, 560 hengellä.
Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savon maakunnassa, joka menetti väkiluvustaan 320 henkeä. Pohjois-Karjalan väkiluku väheni 240 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savon maakunnassa, 2,1 promillea, ja toiseksi suurin Kainuussa, 1,7 promillea.
Lue lisää maamme tuoreista väestömuutoksista.