Johannes Alaranta katsoo vanhoillislestadiolaisen käsityksen siitä, että ehdoton rippisalaisuus sitoo maallikoitakin, olevan laiton. Filosofian tohtori, dosentti Seppo Lohi (kuvassa) puolustaa vanhoillislestadiolaista käsitystä ja vetoaa Katekismukseen.
– Kyllä se sillä tavalla on lestadiolaisuudessa käsitetty, että rippisalaisuus on ehdoton ja se koskee kaikkia, vanhoillislestadiolainen Lohi sanoo Kotimaa24:lle.
Alaranta katsoo, että vanhoillislestadiolaisella rippikäsityksellä voi olla pahimmillaan sellaisia seurauksia, että nuoreen lapseen tai aikuiseen kohdistuva kaltoinkohtelu voisi jatkua rippisalaisuuden suojissa.
– Niiden tietojen mukaan mitä minulla on, aina on neuvottu lestadiolaisuudessa ja vanhoillislestadiolaisuudessa, että jos ripittäytyjä on syyllistynyt rikokseen, tämä koskee myös lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, että asiat korjataan myös lain edessä. Viime vuosina lain edessä vastaamista on entisestään terotettu, Seppo Lohi vastaa Alarannalle.
Tutkijat ovat kuitenkin esittäneet, että vanhoillislestadiolainen rippikäsitys on saattanut suojata rikoksen tekijää.
– Miksei ole voinut käydä niin joissakin tapauksissa, mutta ei voi yleistää eikä voi syyllistää vanhoillislestadiolaista rippiä, Lohi toteaa.
Lohi sanoo tietävänsä peräpohjolasta vanhoillislestadiolaisissa piireissä kauan sitten tapahtuneita lasten hyväksikäyttötapauksia, joissa jo kauan sitten kehotettiin ripittäytyjiä nimenomaan vastaamaan asiasta lain edessä.
Tehtiinkö rikos- tai lastensuojeluilmoitus?
– Sitä minä taas en tiedä, Lohi sanoo.
Lohen ajattelun voisi tiivistää niin, että hän katsoo, että vanhoillislestadiolainen rippikäsitys on maallikoidenkin osalta ehdoton, mutta rikokset on kuitenkin tästäkin huolimatta ilmoitettava viranomaisille.
Puolustaessaan rippisalaisuuden ehdottomuutta – siis kaikissa muissa kuin rikostapauksissa – Lohi vetoaa Katekismukseen. ”Papille tai toiselle kristitylle voimme ripittäytyä, kun omatunto vaivaa eikä anna rauhaa. Ripin vastaanottaja on sidottu vaikenemaan siitä, mitä henkilökohtaisessa ripissä puhutaan”, Katekismuksessa opetetaan.
– Uusimmassakin Katekismuksessakin kirkon jäseniä velvoitetaan tähän, pitämään rippisalaisuus, ei ainoastaan pappeja. Se on kirkon kanta, eihän se poikkea vanhoillislestadiolaisten kannasta, Lohi sanoo.
Onko sitten Katekismuskin lainvastainen? Johannes Alarannan mukaan näin ei ole. Hänen mukaansa voidaan puhua maallikoidenkin ja kaikkien kristittyjen osalta moraalisesta vaitiolovelvollisuudesta, joka koskee kaikkia kristittyjä.
– Periaatteessa vaitiolovelvollisuus on kristityillä kaikissa niissä tilanteissa, joissa ei ole kyse sellaisesta teosta, jolloin laki vaatii ilmoittamista. Laki vaatii tietyissä tilanteissa ilmoittamista. On rikoslain ja lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuus. Katekismus ei ole huonosti sanoitettu, mutta siinä pitää muistaa, että se ei koske kaikkia tilanteita. On tilanteita, jossa Suomen lain mukaan on ilmoitusvelvollisuus vieläpä rangaistuksen uhalla. Ei siinä silloin auta mennä lukemaan tuomarille Katekismusta tai virsikirjan liiteosaa, Alaranta sanoo.
Lue myös:
Tutkija vaatii kirkon rippisalaisuuden muuttamista
Ripistä väittelevä Alaranta: Kirkon ripissä ilmenee laittomuuksia