Miten kirkkojen johtohahmot ohjaavat kristittyjä paastoon? Kotimaa24 kokosi paastokirjeet.
Paavi Franciscus kirjoittaa viestissään välinpitämättömyyden globalisaatiosta. Hänen mukaansa välinpitämättömyys on saanut maailmanlaajuiset ulottuvuudet. Franciscus kehottaa kristittyjä kohtaamaan ongelman ja muistuttaa, että välinpitämättömyys lähimmäistä ja Jumalaa kohtaan on todellinen kiusaus myös meille kristityille.
”Sen vuoksi Jumalan kansa tarvitsee uudistumista, jotta se ei kävisi välinpitämättömäksi ja sulkeutuisi itseensä”, hän kirjoittaa.
Paasto kutsuu tähän uudistumiseen. Franciscus neuvoo torjumaan välinpitämättömyyden yksilöinä että seurakuntina ja yhteisöinä. Hän kehottaa käymään ehtoollisella, rukoilemaan ja tekemään laupeuden tekoja.
Patriarkka Bartolomeos kirjoittaa paastokirjeessään, että paastonaika on erityinen rukouksen ja hartauden ajanjakso, joka rauhoittaa sielun ja ruumiin haluja. Hän kutsuu ortodokseja viettämään paastoa niin, että se olisi rakastavaa lähimmäisen palvelua.
”Sellaisena se on valmistautumista Jumalan valtakunnan uuden, illattoman pääsiäisen jakamiseen”, Bartolomeos kirjoittaa.
Hän muistuttaa, että paasto on myös katumuksen ajanjakso, jolloin omatunto ohjaa sisäistä arviointia.
Käytännöllisiä neuvoja luterilaisille
Luterilaisessa perinteessä paasto ei ole ollut kovin keskeisessä asemassa. Niinpä harva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon johtohahmoista on kirjoittanut paastotervehdystä.
Linjasta poikkeaa Kuopio hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen, joka kutsuu kristittyjä paastonajan tervehdyksessään paaston matkalle kohti pääsiäisen iloa.
Jolkkosen mukaan paastonaika haastaa materialistisen kulutuskulttuurimme dogmeja.
”Se asettaa kyseenalaiseksi myös pinnallisen hengellisyyden ja ristiä välttelevän kunnian teologian”, Jolkkonen kirjoittaa.
Hän muistuttaa, että evankeliumeiden mukaan Kristus odottaa meidän paastoavan. Hän ei sano ”jos sinä paastoat”, vaan ”kun sinä paastoat”.
Niinpä Jolkkonen antaa paastoamiseen myös käytännön neuvoja. Hän kertoo, että paastoon kuuluvat rukous ja katumus, rakkauden ja myötätunnon osoittaminen sekä ruokavalion keventäminen ja yksinkertaistaminen.
Erityisesti ruokapaastoon Jolkkonen neuvoo kuitenkin armollisesti. Hän muistuttaa, että niin idän kuin lännenkin perinteet kehottavat joustavuuteen, eikä paasto koske lapsia, vanhuksia tai sairaita. Johannes Khrysostomosta siteeraten hän toteaa että ”aikomuksenkin Jumala hyväksyy”.