Moni teologi haaveilee väitöskirjan tekemisestä eläkkeellä. Mitä tarvitaan, että saa painaa violetin silinterihatun harmaille hapsilleen? Väitöskirjatutkijaksi ei pääse kuka tahansa, mutta ehdot täyttävä eläkeläinen on yhtä tervetullut kuin nuoremmatkin.
Kaikki alkaa yhteydenotosta pääaineen professoriin, Helsingin teologisen tiedekunnan tiedesihteeri Hanna-Maija Ketola opastaa.
Jos sait pro gradustasi vähintään magnan ja haluat tehdä väitöskirjan maisterin tutkintosi pääaineesta, voit ryhtyä luonnostelemaan tutkimussuunnitelmaa.
Tutkimussuunnitelma ratkaisee
Kun sinulla on idea tutkimuksesi sisällöstä, varaa professorilta aika ennakkokeskustelua varten.
Valmis tutkimussuunnitelma on tärkeä paperi, Hanna-Maija Ketola painottaa. Se on 10–15 sivun teksti, jonka perusteella jatko-opiskeluhakemuksesi joko hyväksytään tai hylätään.
Aiheen mielekkyydestä ja näkökulmista voi keskustella professorin kanssa etukäteen, mutta professori ei auta tutkimussuunnitelman kirjoittamisessa. Sen tekeminen on ikään kuin pääsykoe, jolla testataan akateemisia edellytyksiä ja valitun aiheen syvällistä hallintaa.
– Tohtorikoulutus on entistä tavoitteellisempaa toimintaa. Sisäänotto on tiukentunut. Harrastelupohjalta ajatusta hellivät eivät ehkä enää edes hae tohtorikoulutukseen, Hanna-Maija Ketola kertoo.
Tutkimussuunnitelman tason lisäksi jatko-opiskelijaksi hyväksyminen edellyttää, että tutkimukselle on saatavissa ohjaaja.
– Huiput yleensä saavat ohjaajan, mutta muut voivat joutua odottamaan. Professoreille ei ole määritelty rajaa sille, kuinka monta ohjattavaa heillä voi kerrallaan olla, mutta jossakin se raja kuitenkin kulkee, Ketola sanoo.
Helsingin yliopistossa on tavoitteena, että täysipäiväinen opiskelija saisi väitöskirjan valmiiksi neljässä vuodessa, töitten ohessa opiskeleva seitsemässä vuodessa.
Tasaveroista kohtelua kaikenikäisille
Helsingin teologisessa tiedekunnassa on kirjoilla lähes 300 jatko-opiskelijaa. Koska kaikilla on iästä riippumatta samat edellytykset ja mahdollisuudet, tiedekunta ei ole selvittänyt heidän ikäjakaumaansa. Joukossa on eläkeläisiä ”jonkun verran”.
Itä-Suomen yliopistossa eläkeikäisiä teologian väitöskirjan tekijöitä on kuusi. Tutkimusalat jakautuvat tasaisesti läntisen ja ortodoksisen teologian välillä.
Erityisesti ortodoksinen kirkkohistoria ja kirkkomusiikki ovat suosittuja aloja, samoin läntinen kirkkohistoria ja systemaattinen teologia, jatkokoulutusamanuenssi Merja Sagulin kertoo.
– Seniorit ovat hakeutuneet meille jatko-opintoihin työuransa loppupuolella, 50–60 ikävuoden välillä. Eläkkeelle jäämisen jälkeen tutkimukseen on ollut aikaa paneutua täysipainoisemmin.
Sagulin uskoo, että eläkeikäisiä väitöskirjatutkijoita motivoi kiinnostus tutkimuskohteeseen, halu kehittää itseään ja kosketuksen säilyttäminen omaan alaan.
Toki eläkeläiset haluavat myös antaa oman panoksensa tutkimuksen ja yhteiskunnan kehittämiseen, Sagulin täydentää.
Ohjaajakin oppii uutta
Helsinkiläinen rovasti Jarmo Juntumaa, 68, haaveili väitöskirjaopinnoista jo maisteriopiskelijana. Nyt hän valmistelee väitöskirjaa Åbo Akademissa aiheenaan Lutherin asenteet ja suhteet juutalaisia kohtaan. Tämä on Juntumaan neljäs tutkimusaihe.
– En tiedä tuleeko tutkimus koskaan valmiiksi. Toivon kuitenkin, että se valmistuisi ja tutkimuksestani olisi hyötyä muillekin, Juntumaa sanoo.
Juntumaan ohjaaja, Vanhan testamentin ja judaistiikan professori Antti Laato pitää aihetta mielenkiintoisena.
– Ei haittaa, jos tutkimus jää kesken. Kun ohjaan mielenkiintoista työtä opin aina itsekin uutta, Laato kannustaa.
Hanna-Maija Ketola puolestaan muistuttaa yliopistojen resurssien niukkuudesta. Jos rahkeiden riittävyys epäilyttää, tieteenharjoittamiseen on paljon muitakin vaihtoehtoja kuin väitöskirjatutkimus.
– Voit harjoittaa tutkimusta esimerkiksi tieteellisten seurojen piirissä, voit tarjota artikkeleita lehdille tai julkaista tutkimuksen omakustanteena, Hanna-Maija Ketola luettelee.
Viisi vinkkiä väitöskirjaopintoja suunnittelevan seniorin pohdittavaksi:
1. Väitöskirjan tekeminen on loistavaa puuhaa eläkevuosille, jos olet ollut jo työikäisenä syvällisiin teologisiin kirjoihin tarttuva pohdiskelija.
2. Päivitä tutkimustaitosi. Tutkimusmenetelmät ja tieteenalasi ovat kehittyneet.
3. Hoida hyvin fyysistä kuntoasi.
4. Arvosta elämänkokemuksesi tuomaa kypsyyttä kokonaisuuksien hahmottamisessa ja ongelmien ratkaisemisessa.
5. Yliopistot saavat valtiolta rahaa jokaisesta valmistuvasta väitöskirjasta. Jos työ jää kesken, jatko-opiskelijasta on koitunut vain kuluja. Älä välitä liikaa tästä tosiasiasta.
Kuva:
ScanStockPhoto