Tuore teologinen väitöstutkimus osoittaa, että ajatus naisten kommunikaatiosta Jumalan kanssa, ei ollut vieras antiikin juutalaisessa maailmassa. Teologian maisteri Hanna Tervanotko väittelee lauantaina Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Aiheena on Mirjam, joka on yksi Vanhan testamentin tunnetuimmista naisista.
Aiemmasta Vanhan testamentin sisältämiin viitteisiin keskittyneestä tutkimuksesta poiketen Tervanotko selvittää väitöskirjassaan hahmon tulkintaa sekä kehitystä huomioiden kaikki sitä käsittelevät tekstit varhaisessa juutalaisessa kirjallisuudessa.
Kaiken kaikkiaan eri aikakausien tekstit osoittavat, että kuva Mirjamista on muuttunut eri aikoina. Eräät tekstit korostavat Mirjamia merkittävänä hahmona, kun taas toisista Mirjam on pyyhitty miltei täysin pois.
− Näyttääkin siltä, että eri juutalaiset ryhmät tulkitsivat Mirjam-hahmoa omista lähtökohdistaan käsin eri tavoin, Tervanotko arvioi.
Naisten aseman kannalta tutkimus paljastaa kaksi toisistaan poikkeavaa tulkintaa. Ensinnäkin naisia kuvattiin harvoin itsenäisesti:
− Mirjamin keskeinen rooli on olla Mooseksen sisar, ja se, ettei VT kerro mitään Mirjamin omasta perheestä, on saatettu kokea kiusallisena. Niinpä eräät myöhäisemmät tekstit täydentävät tätä aukkoa tuomalla traditioon mukaan Mirjamin puolison ja jälkeläiset. Toisaalta eräät tekstit vastaavasti korostavat Mirjamin profeetallista roolia. Näin ollen vaikuttaa siltä, että naisten profetia tai ylipäänsä ajatus, että naiset saattoivat kommunikoida Jumalan kanssa, ei ollut vieras antiikin juutalaisessa maailmassa, Tervanotko pohtii.
Tutkimuksellisesti entistä laajemman materiaalin tasapuolinen huomioon ottaminen avasi Tervanotkolle uusia näkökulmia kirjallisiin traditioiden tulkintaan ja loi samalla kattavamman kuvan Mirjam-hahmosta esimerkkinä naisten asemasta juutalais-kristillisessä maailmassa.
Näillä tuloksilla on taas kosketuspintaa myös nyky-yhteiskuntaan, jossa yhä keskustellaan naisten oikeuksista.
− Tässä keskustelussa historian ymmärtämisellä sekä sen tiedostamisella, miksi jotkut kirjalliset perinteet ovat valikoituneet keskeisemmiksi kuin toiset, on merkittävä rooli, Tervanotko huomauttaa.
TM Hanna Tervanotko väittelee 9.3.Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta Denying Her Voice. The Figure of Miriam in Ancient Jewish Literature. Tervanotkon tutkimuksessa analysoidaan Mirjam-hahmoa, joka esiintyy Toisen temppelin ajan (587 eaa. n.135 jaa.) juutalaisessa kirjallisuudessa.