TM Susa Niinistön väitöstutkimus Muutos Perniön rovastikunnasta Salon seurakunnaksi – Kieltämisen kautta hyväksyntään käsittelee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien rakennemuutosta. Tapauskertomuksena tarkastellaan Perniön rovastikunnan kymmenen seurakunnan lakkauttamista ja muodostamista yhdeksi Salon seurakunnaksi vuoden 2009 alussa.
Tutkimuksen näkökulma on rakenneuudistuksen toteuttamisen johtamisessa ja muutokseen osallistuvien ihmisten kokemuksissa.
– Tarkastelen tutkimuksessani muutokseen osallistuvien seurakuntien rakenneuudistuksen toteutumista ihmisten kokemusten kautta. Keskityn kuvaamaan rakenneuudistuksen toteuttamista erityisesti johtamisen näkökulmasta. Olen kerännyt aineistoa vuosina 2007–2009 haastattelemalla muutokseen osallistuneita henkilöitä. Haastattelin kolmeakymmentäyhdeksää henkilöä. Haastatteluja on yhteensä 59, Niinistö kertoo.
– Tutkimusaineistoni koostuu haastattelujen lisäksi rakenneuudistuksen virallisista materiaaleista, kuten pöytäkirjoista, lausunnoista ja lehtiartikkeleista. Käsittelen aineistoa kertovan muutosselonteon menetelmänä.
Niinistön mukaan Salossa rakenneuudistuksessa vallitsi perinteinen johtamisen malli.
– Muutos toteutettiin strategisesti johdonmukaisesti ja aikataulussa. Siinä keskityttiin alueiden tasapuoliseen kohteluun. Tämä tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että seurakunnan muutosjohtamisessa korostuu asiajohtaminen, vaikka muutos edellyttää ihmisten johtamisen korostamista.
Niinistö myös huomasi, että muutoksen osapuolet kokivat surua oman seurakuntansa lakkauttamisesta, vaikka he tiedostivat muutoksen tarpeellisuuden. Suru ilmeni vahvoina tunteina.
– Muutosprosessissa esiintyi kieltämisen, vihan, neuvottelun, masennuksen ja hyväksymisen vaiheet. Tunteet vaikuttivat erityisesti muutoksen osapuolien keskinäiseen vuorovaikutukseen.
Niinistön tutkimuksen keskeisiä havaintoja on, että seurakuntien rakennemuutoksissa korostuu kirkon johtamiskulttuuri.
Rakennemuutos vaatii uutta johtamiskulttuuria
Muutosprosessin johtamista ohjaa samanaikaisesti kirkon vahva teologinen virka, seurakuntalaisten vahva itsemääräämisoikeus sekä vahva keskushallinto. Rakennemuutoksen toteuttamista helpottaa, mikäli osapuolien roolit ja tehtävät ovat selkeästi ja huolellisesti määriteltyjä.
Seurakuntien rakennemuutosten johtaminen vaatii uuden johtamiskulttuurin luomista.
Niinistö huomauttaa, että seurakuntien muutosjohtamista ei voida toteuttaa kuntien rakennemuutosten näkemysten perusteella, koska seurakuntalaiset ovat vapaaehtoisia organisaation jäseniä toisin kuin kuntalaiset.
– Muutosjohtamista ei voida toteuttaa myöskään yritysmaailman näkemysten perusteella, koska seurakunta toimii julkishallinnon johtamiskulttuurin mukaisesti.
Niinistön tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu muutoksen, johtamisen ja muutoskokemusten pohjalle.
Rakenneuudistuksen etenemistä kuvataan Kurt Lewinin luoman kolmen muutosvaiheen kautta. Muutoksen johtamista arvioidaan John P. Kotterin määrittelemien muutosaskeleiden avulla.
Muutosta toteuttaneiden ihmisten kokemuksia käsitellään puolestaan Elisabeth Kübler-Rossin määrittelemien surun vaiheiden kautta. Niinistön mukaan menetelmä soveltuu muutosprosessin kuvaamiseen.
Käytännöllisen teologian oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus: Muutos Perniön rovastikunnasta Salon seurakunnaksi – Kieltämisen kautta hyväksyntään, järjestetään 8.11.2014 kello 10 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, auditorio XII, Fabianinkatu 33.
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Kimmo Kääriäinen, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on professori Jyrki Knuutila Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.
Juttu perustuu Helsingin Yliopiston tiedotteeseen.