Taudeille annetaan mediassa usein hintalappuja, kun kerrotaan, kuinka kalliiksi esimerkiksi diabetes, masennus tai sydäntaudit tulevat yhteiskunnalle. Terveysjournalismia tutkinut Ulla Järvi valittaa kuitenkin sitä, että yksittäisten potilaiden kohdalla hoidon kalleudesta ei puhuta.
Järven mukaan potilaiden haastatteluissa rahan ja sairauden liitto vaietaan kuoliaaksi, vaikka vakava sairaus voi viedä keskituloisenkin ihmisen perheineen taloudelliseen ahdinkoon.
Kun media pitää esillä vain sairauksien kansantaloudelle aiheuttamia kustannuksia, Järven mukaan hyvinvointiyhteiskunnan perusajatus yhteisvastuusta hämärtyy.
Hänen mielestään median näkökulma on usein, että ”sairas käy kaikkien kukkarolla”. Tämä puolestaan on omiaan lisäämään sairauksiin liittyvää stigmaa ja häpeää.
Nykyisessä terveyspoliittisessa keskustelussa korostuu yksilön velvollisuus huolehtia terveydestään. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden, työnantajien, koulun, valtiovallan ja jopa terveydenhuollon yhteisöllinen vastuu terveyden edistämisestä sivuutettiin.
Järvi muistuttaa väitöskirjassaan myös suomalaisen terveysjournalismin ansioista. Vaikeistakin sairauksista kuten syövästä tai masennuksesta voidaan nykyisin puhua. Media haastateltavineen on antanut sairauksille sanat.
* Järven tutkimuksen aineistona ovat olleet muun muassa vuoden 2004 sairausaiheiset tiedotteet, kaksi lääketieteen toimittajien kyselyä, Helsingin Sanomien läskikapina-kampanja, Ylen Elämä pelissä -ohjelmasarja sekä Hyvä Terveys -lehden potilastarinat.
* FM Ulla Järven journalistiikan väitöskirja Median terveyden lähteillä – Miten sairaus ja terveys rakentuvat 2000-luvun mediassa tarkistetaan Jyväskylän yliopistossa 29.1.