Väitös: Liberaali seksuaalietiikka tukee seksuaalista hyvinvointia

Vanhentuneet ja moralistiset käytännöt haittaavat seksuaalisen hyvinvoinnin ja seksuaalioikeuksien parasta mahdollista toteutumista, väittää Tommi Paalanen Helsingin yliopistossa ensi viikolla 29. huhtikuuta tarkastettavassa käytännöllisen filosofian väitöksessään.

Paalasen mukaan seksuaalipolitiikkaa tulisi johdonmukaisesti liberalisoida.

– Lainsäädännössä ja viranomaiskäytännöissä on paljon vanhentunutta ajattelua, jonka vuoksi seksuaalista ilmaisua ja toimintaa rajoitetaan ilman vahvoja eettisiä perusteita. Häveliäisyyteen ja paheksuntaan perustuvat mallit eivät enää toimi nykyisessä moniarvoisessa yhteiskunnassa, Paalanen sanoo.

Liberaalin seksuaalietiikan tausta on John Stuart Millin eettisessä liberalismissa. Sen päälle rakentuneessa liberalismin perinteessä keskeisiä periaatteita ovat yksilönvapaus ja ihmisoikeudet.

Liberaalissa seksuaalietiikassa seksuaalista toimintaa pidetään eettisesti neutraalina. Mikään seksuaalinen mieltymys tai toiminta ei ole sellaisenaan väärin, vaan eettisyyttä arvioidaan ensisijaisesti osapuolten suostumuksen perusteella.

– Suostumuksen määrittelyä ja juridista soveltamista koskeva keskustelu käy tällä hetkellä kuumana seksuaalirikosten ympärillä angloamerikkalaisessa kulttuuripiirissä. Minusta asiassa ollaan oikeilla jäljillä, sillä suostumus ja sen eettiset kriteerit ovat erittäin keskeisiä asioita seksuaalietiikassa, Paalanen toteaa.

– Keskustelussa mennään kuitenkin myös liiallisuuksiin esimerkiksi vaatimalla ääneen lausuttua suostumusta tai innokkuutta seksin osapuolilta. Asia on monimutkaisempi, myös hiljaisilla ja ujoilla on oikeus suostua seksiin.

Tommi Paalanen työskentelee Sexpo-säätiön toiminnanjohtajana ja kouluttajana seksologian alalla sekä toisena puheenjohtajana Seksuaaliterveyden maailmanjärjestön seksuaalioikeustoimikunnassa.

Vuonna 2010 Paalanen oli järjestämässä Helsingin vapaa-ajattelijoiden tempausta, jossa vaihdettiin uskonnollista kirjallisuutta kuten Raamattuja pornolehtiin.

Edellinen artikkeliHiippakunnat yhtenäistävät verkkosivujaan – piispat saavat omat sivustot
Seuraava artikkeli”Pienemmiltä ei saa viedä aina ensimmäisenä”