Ruotsin kirkko haluaisi nykyistä hautauslakia muutettavan niin, että vainajien tuhkauksessa jäljelle jääviä metalleja ei haudattaisi maan alle. Nykyisen lainsäädännön mukaan näin on tehtävä, mikä tarkoittaa, että 22 tonnia arvokasta metallia päätyy vuosittain Ruotsin hautausmaille. Kyse on tekonivelistä, jotka on yleensä valmistettu kierrätettävistä metalleista kuten titaanista.
Ruotsin kirkon kanssa samoilla linjoilla ovat Ruotsin hautausmaa- ja krematorioliitto sekä useita hautaustoimistoja.
Suomen hautaustoimilaki ei anna tuhkauksessa jäljelle jäävistä metalliosista ohjeita. Vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola Opetus- ja kulttuuriministeriöstä toteaa, että Ruotsin hautaustoimilaki on huomattavasti Suomen lakia yksityiskohtaisempi.
Kirkkohallitus on ohjeistanut hävittämään tuhkauksessa jäljelle jäävät metallit asianmukaisella tavalla. Esimerkiksi Kuopion seurakuntayhtymässä se tarkoittaa sitä, että metalliosat kerätään talteen ja toimitetaan sulatettavaksi.
Kuopion seurakuntien puistopäällikkö Aarne Laukkasen mukaan käytännöt vaihtelevat eri paikkakunnilla. Jotkut seurakunnat hautaavat metallit niille määriteltyyn paikkaan hautausmaalla.
Laukkasen mukaan iso tuhkaukseen liittyvä ongelma ovat sydämentahdistajat, lääkeannostelijat ja muut hoitovälineet, jotka räjähtävät tuhkauksessa.
– Ja näiden lisäksi tulevaisuudessa ehkä Suomessakin ilmiö, joka Englannissa on jo arkipäivää, nimittäin silikonirinnat, Laukkanen huomauttaa.
Hän toivoo lainsäädäntöä, joka velvoittaisi lääkärit poistamaan jokaiselta vainajalta ne osat, jotka aiheuttavat ongelmia tuhkauksessa. Näin menetelläänkin lähes aina esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja ruumiinavauksen yhteydessä, mutta ei välttämättä, mikäli ihminen kuolee kotona tai terveyskeskuksen osastolla.
– Tähän todella toivoisi pikaista ratkaisua, Laukkanen sanoo.