Suomen Heraldisen Seuran rekisterissä on jo aiemmin ollut seurakuntien epävirallisia vaakunoita. Esimerkiksi Keski-Lahden seurakunnan kirkkoherra Pekka Särkiö on suunnitellut seurakunnalleen vaakunan. Särkiö oli mukana vaakunatyöryhmässä, jonka esitykseen lakimuutos perustuu.
– Vaakuna on yhteisön tunnus ja puhuva merkki. Se heijastelee myös seurakunnan itseymmärrystä, Särkiö sanoo.
Monilla seurakunnilla on jo liikemerkki tai logo. Sitä voidaan toki käyttää tulevaisuudessakin. Vaakunaa voidaan käyttää tunnuksena esimerkiksi lehti-ilmoituksissa, rintamerkeissä, lomakkeissa ja lahjaesineissä. Keski-Lahden seurakunnan vaakuna oli lippuna esillä esimerkiksi Lahden Kirkkopäivien aikana sankarihaudoilla pidetyssä hartaudessa, jossa myös muut järjestöt esiintyivät lippuineen.
– Vaakunan merkitys on myös sen ajattomuudessa. Heraldiikka on yksinkertaisuudessaan kaunista, ja vaakunat ovat tyylikkäitä myös vuosien päästä, Särkiö huomauttaa.
Vaakunoihin sisältyvä merkitysten ja symbolien paljous tulee esille, kun Särkiö selostaa Keski-Lahden seurakunnan vaakunan (uutisen kuvituksena) symboliikkaa. Vaakunassa keskellä oleva liljaristi viittaa Neitsyt Mariaan ja siihen, että keskiaikaisen Hollolan seurakunnan kirkko oli Marialle pyhitetty. Neljä Yrjönristiä ristin ympärillä kertovat Lahden nykyisistä seurakunnista, jotka saivat alkunsa Hollolan seurakunnan pohjalta.
Samalla vaakuna kuvaa myös Kristuksen sovitustyötä ja viittä haavaa. Näin vaakuna muistuttaa siitä, että Kristus on seurakunnan perusta. Särkiön mukaan vastaavanlaisia ristimuodostelmia löytyy myös keskiaikaisista alttaripöydistä.
Keskimmäinen liljaristi aukeaa ulospäin, mutta samalla sen sakarat sulkeutuvat sisäänpäin. Tämä taas edustaa seurakunnan olemusta: se on samalla sekä ulospäin suuntautunut että sisäänsä sulkeva.
Särkiön mukaan seurakuntien kannattaakin etsiä suunnittelutyössään ideoita seurakunnan historiasta ja tavoitteista. Lain voimaantulon jälkeen kirkkohallitus ohjeistaa seurakuntia vaakunahankkeissa.
Kansallisarkistossa aukeaa ensi tiistaina näyttely, jossa esitellään suomalaisia henkilö- ja sukuvaakunoita 1200-luvun sineteistä nykypäivän porvarisvaakunoihin. Erikoisteemana näyttelyssä esitellään Mannerheim-sukujen vaakunoita ja Suomen marsalkan vaakunankäyttöä. Näyttely on auki lokakuun loppuun saakka.
Ilmoita asiavirheestä