Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli teki viime viikolla historiallisen päätöksen papin irtisanomisesta. Ratkaisu on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa todennäköisesti ensimmäinen laatuaan.
Imatran seurakunnassa työskennellyt seurakuntapastori irtisanottiin papinvirasta epäasiallisen käytöksen vuoksi. Tuomiokapitulin mukaan hän oli toiminnallaan ja käytöksellään vakavasti rikkonut virkasuhteeseen liittyviä velvoitteitaan. Pastori oli jo aiemmin saanut kapitulilta huomautuksen papille sopimattoman käytöksen vuoksi. Kesäkuu hän piti Imatran Tainionkosken kirkossa saarnan, joka sai paljon julkisuutta.
Tuomiokapituli päättää irtisanomisesta
Tilanne on uusi siksi, että papit, kanttorit ja lehtorit siirtyivät kesäkuun alussa tavallisen irtisanomismenettelyn piiriin. Tällöin tulivat voimaan uudistuneen kirkkolain ja kirkkojärjestyksen henkilöstöä koskevat kuudennet luvut.
Uusi lainsäädäntö ei kuitenkaan johda siihen, että ihmisiä erotettaisiin kirkon viroista noin vain. Papit ja lehtorit ovat edelleen tuomiokapitulien alaisia viranhaltijoita, ja heidän mahdollisista irtisanomisistaan päätetään tuomiokapituleissa.
– Imatran tapauksessakin on varmaankin ollut ensin kaitsentaa. On epäilemättä yritetty kertoa henkilölle, mikä on virassa sopivaa käytöstä ja mikä ei, sanoo Kirkon työmarkkinalaitoksen johtaja, kirkkoneuvos Vuokko Piekkala.
Hänen mukaansa kaikki eivät aina muista, mitä virassa toimiessaan edustavat.
– Silloin voi tulla liiallista tunteen paloa ja huonoa käytöstä. On hyvä, että ääritapauksissa kirkkotyönantajalla on välineet, joilla voidaan irtisanoa henkilö, joka ei käyttäydy asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla.
Eroon monimutkaisesta kurinpitomenettelystä
Pappeja on aikaisemminkin voitu erottaa papin- tai jopa pappisvirasta. Ennen siihen kuitenkin vaadittiin nykytilanteeseen verrattuna monimutkainen kurinpitomenettely. Kurinpitomenettely vastasi rakenteeltaan rikosprosessia, jossa oli tutkinta, syyttäjä, vastaaja ja tuomioistuin eli tuomiokapituli. Irtisanomismenettely taas on normaali hallintoprosessi.
– Myös käräjäoikeus on voinut ja voi edelleen rikoksen yhteydessä osana rangaistusta panna papin viralta muiden virkamiesten tavoin, Mikkelin hiippakunnan lakimiesasessori Jyri Klemola sanoo.
Hänen mukaansa Mikkelin kapituliin tulee pappien käyttäytymiseen liittyviä yhteydenottoja. Virallisiin kanteluihin ne kuitenkin johtavat melko harvoin.
– Yleensä yhteydenottajat ovat loukkaantuneet tai pettyneet johonkin, ja se halutaan puhua ulos, Klemola sanoo.
Muista kuin opillisista syistä johtuva kurinpitomenettely on hyvin harvoin päätynyt viraltapanoon. Tampereen hiippakunnan lakimiesasessorin Jorma Juutilaisen mukaan hiippakunnassa on vuodesta 2006 alkaen päätetty kahden papin virkasuhde sopimattoman käyttäytymisen perusteella. Lapuan tuomiokapitulissa vuodesta 1978 palvellut lakimiesasessori Jussi Lilja ei muista, että hiippakunnassa olisi hänen aikanaan pysyvästi erotettu pappia viranhoitoon liittyvistä kurinpidollisista syistä.
Juttu on julkaistu aiemmin Kotimaa-lehdessä.