Kotimaa24 kysyi kirkkohallituksen kansliapäälliköltä Jukka Keskitalolta 10 kysymystä siitä, millainen tuore hallitusohjelma ja hallitus on kirkon kannalta.
Tuleva hallitus on linjannut ohjelmassaan keskittyvänsä köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen, julkisen talouden vakauttamiseen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Kokoomuksen Jyrki Kataisesta on tulossa Suomen seuraava pääministeri.
1. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo, miten hyvin kirkon ja kirkkohallituksen tavoitteet menivät läpi hallitusneuvotteluissa, ja miten paljon kirkkohallitus lopulta hallitusneuvotteluihin osallistui?
– Ohjelmaa täytyy vielä rauhassa tutkia. Pikakatselun perusteella ohjelmassa on kirkon tavoitteiden kannalta sekä myönteisiä että haasteellisia kohtia. Kirkkohallitus osallistui hallitusneuvottelukokonaisuuteen tarjoamalla yhtenä tahona asiantuntuntemusta neuvottelijoiden käyttöön. Käytännössä tämä tarkoitti kymmeniä taustakeskusteluja.
2. Hallitus esittää perusturvaan parannuksia. Muun muassa työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki korotetaan 100 eurolla kuukaudessa vuoden 2012 alusta alkaen. Ovatko nämä hallitusohjelmassa esitetyt tavoitteet riittäviä?
– Nämä ovat sinänsä myönteisiä ja kirkon hallitusohjelmatavoitteiden mukaisia kirjauksia, mutta ratkaisevaa on eri toimenpiteiden kokonaisvaikutus pienimmillä tuloilla elävien tilanteeseen. Kun tämä kokonaisuus selviää, voidaan arvioida toimien riittävyyttä.
– On valitettavaa, että yhteisöverokirjauksessa seurakuntia kohdeltiin eri tavoin kuin kuntia. Sinänsä asiasta vuoden 2011 aikana tehtävä selvitys tarjoaa mahdollisuuden käydä asia perusteellisesti valtiovallan kanssa läpi. Olennaista on, että selvityksen pohjana ovat seurakunnille yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvat todelliset kustannukset. Kirkossa on pidetty yhteisöveroa puutteistaan huolimatta kohtuullisen toimivana tapana kompensoida yhteiskunnallisia tehtäviä. Selvityksen yhteydessä keskusteltaneen myös suorasta budjettiavustuksesta, mutta siihen siirtymiseen sisältyy myös useita kysymysmerkkejä.
4. Hallitusohjelman mukaan ja nimenomaan Kristillisdemokraattisen puolueen vaatimuksesta selvitetään, onko tarvetta muuttaa raskauden keskeytyksen myöhäisintä viikkorajaa koskevaa lainsäädäntöä. Millainen kanta kirkolla on tähän asiaan?
– Minulla ei ole tiedossa, että kirkko olisi ainakaan lähihistoriassa ottanut kantaa raskaudenkeskeytyksen tarkkoihin aikarajoihin. Piispat sen sijaan ovat vuonna 2009 puheenvuorossaan Rakkauden lahja ottaneet yleisellä tasolla kantaa sikiön oikeuksiin ja raskaudenkeskeytykseen.
5. Hallitusohjelman mukaan hallitus valmistelee perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon vuonna 2016 tapahtuvan uudistamisen. Se vahvistaisi taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa sekä yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistamalla kieliohjelmia. Perusopetuksen tuntijaon uudistuksen jälkeen aletaan käsitellä lukio-opetusta. Uskotteko, että uusi hallitus on myönteisempi uskonnonopetukselle ja sen tuntimäärien säilyttämiselle kuin edellinen hallitus, jossa oli myös haluja supistaa uskonnonopetusta?
– Edellinen hallitushan ei lopulta vähentänyt uskonnonopetusta. Toivon, että tuleva pysyy samoilla linjoilla. Arvokasvatuksen vahvistamistavoite voidaan nähdä myönteisenä uskonnonopetuksen kannalta.
6. Hallitus aikoo toteuttaa kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Hallitusohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on muun muassa riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista. Hallitus määrittelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä. Millaisia rakennemuutoksia odotatte seuraavan seurakunnille tulevan hallituksen toteuttamasta kuntapolitiikasta?
– Toteutuessaan hallituksen tavoite merkitsisi todennäköisesti lisää kuntaliitoksia. Tämä pakottaa liitoskuntien seurakuntia miettimään omia ratkaisujaan. Periaatteessa seurakuntayhtymä-, kappeliseurakunta- ja aluetyömallit tarjoavat välineitä kohdata tilannetta. Olen kuitenkin huolissani paikallisidentiteettien säilymisestä mahdollisten suurkuntien sisällä. Tässä seurakunnilla sekä kappeli- ja alueseurakunnilla voi olla iso rooli.
7. Hallitusohjelman mukaan kehitysyhteistyön taso jäädytetään vuosina 2013 ja 2014. Tämä tuskin on kirkon ja monien järjestöjen tavoitteiden mukaista. Toisaalta hallitukseen tulee kehitysyhteistyöministeri. Lisäksi hallituskauden puolivälissä aiotaan ohjata päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön, ja tavoitteena on kehitysyhteistyön BKTL-osuuden (kehitysavuksi laskettava rahoitusosuus bruttokansantulosta) nousu hallituskaudella. Uskotteko, että kirkonkin toivomalle kehitysyhteistyön määrärahojen korottamiselle käy lopulta huonosti?
– Tämä ei ole ”uskon asia”. On lähdettävä siitä, että hallitus pitää lupauksensa ja kehitysyhteistyömääräahoille ei lopulta käy huonosti. Inflaatio huomioon ottaen määrahojen jäädyttäminen kahdeksi vuodeksi merkitsee niiden reaalisen ostovoiman laskua.
Ylen uutiset) Kristillisdemokraattien puheenjohtajasta Päivi Räsäsestä tulisi sisäasiainministeri, jonka vastuulle tulisivat myös kirkolliset asiat. Kirkon ja Räsäsen viimeaikaisia suhteita voisi luonnehtia haasteelliseksi. Mitä ajattelette Räsäsestä kirkollisten asioiden ministerinä?
– On tärkeää, että kirkollisasioista vastaava ministeri tuntee kirkkoa ja on motivoitunut hoitamaan tehtäviään. Päivi Räsänen täyttää nämä ehdot, samoin kuin edeltäjänsä Stefan Wallin. Uskon, että ainekset hyvälle yhteistyölle ovat olemassa.
9. Hallitusohjelmaan ei tullut kirjausta sukupuolineutraalista avioliittolaista eikä perheen ulkopuolisesta adoptiosta samaa sukupuolta oleville. Ilmeisesti kysymys on ollut tärkeä ennen kaikkea kristillisdemokraateille. Pyrkikö myös kirkko vaikuttamaan hallitusneuvotteluissa siihen, ettei näistä asioista tulisi kirjausta hallitusohjelmaan?
– Kirkkohallitus totesi talvella hallitusohjelmatavoitteissaan kannattavansa aviolittolain säilyttämistä nykyisellään historiallisista, kulttuurisista ja teologisista syistä. Tavoite saatettiin jo ennen vaaleja puolueiden tietoon. Hallitusohjelmaneuvotteluiden aikana kirkko ei vaikuttamistoiminnassaan painottanut tätä kysymystä.
10. Ennakkotietojen mukaan Turun piispana toiminut kansanedustaja Ilkka Kantola (sdp.) olisi nousemassa opetusministeriksi, joka olisi näin ollen linjaamassa myös koulujen uskonnonopetusta. Olisiko Kantolan valinta opetusministeriksi kirkon kannalta hyvä asia?
– En lähde spekuloimaan ministerinimityksillä, koska asia ei kuulu millään tavalla kirkolle. Opetusministerille on olennaista koulutus- ja sivistyspolitiikan tuntemus ja uskonnonopetus on osa tätä kokonaisuutta.
Lue myös: Mäkinen: Kirkko pitää myönteisenä perusturvan tason nousemista