Runsaalla kolmanneksella uskonnottomista on myönteinen suhde vapaa-ajattelijoihin. Järjestöön suhtautuu kielteisesti joka kymmenes uskonnoton. Asia selviää vuoden 2011 Gallup Ecclesiastica -kyselystä. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg selvitti tiedot pyynnöstä Kotimaa24:lle.
Neutraalisti suhtautuvien osuus on tutkimuksen mukaan suurin. Itsensä uskonnottomiksi mieltävistä vastaajista 36,5 prosenttia ei suhtaudu vapaa-ajattelijoihin myönteisesti eikä kielteisesti.
Erittäin kielteisesti suhtautuvien osuus oli kyselyn mukaan 5,2 prosenttia ja melko kielteisesti suhtautuvien 5,8 prosenttia vastanneista.
Melko myönteisesti suhtautuvien osuus oli uskonnottomien vastaajien keskuudessa 25,3 prosenttia ja erittäin myönteinen 13 prosenttia. Kantaansa ei osannut kertoa 14,2 prosenttia.
Erittäin myönteisesti suhtautuvien osuus näyttäisi olevan linjassa suomalaisten uskonnollisista identiteeteistä tehtyjen havaintojen kanssa. Gallup Ecclesiastica -tutkimuksen mukaan suomalaisista mieltää itsensä ateisteiksi 13 prosenttia ja 19 prosenttia kuvaa itseään sanalla uskonnoton.
Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattorin Jussi Sohlbergin mukaan uskonnottomien vaihteleva suhtautuminen vapaa-ajattelijoihin on noussut esiin myös internetin keskustelupalstoilla ja muualla mediassa.
– Joitakin on selvästi ärsyttänyt se, että vapaa-ajattelijat esiintyvät julkisuudessa uskonnottomien edustajana. Näkökulmaa on nostanut esiin muun muassa Helsingin Sanomien toimittaja Suvi Ahola, Sohlberg sanoo.
– Suomalaiset suhtautuvat yhtä lailla kriittisesti vahvaan uskonnollisuuteen ja vahvaan, julistavaan ateismiin. Suomalainen ajattelutapa suosii katsomuskentällä maltillista linjaa vaikka viime aikoina on tiettyä polarisaatiota ollut näkyvillä.
Kaikista suomalaisista vapaa-ajattelijoihin suhtautuu erittäin tai melko kielteisesti 22 prosenttia eli yli viidennes vastaajista. Ateistien kohdalla vastaava luku on 26 prosenttia.
Ilmoita asiavirheestä