70 prosenttia maailman ihmisistä elää valtiossa, jossa uskonnonvapaus toteutuu erittäin huonosti. Eniten vapauksien rajoittamisesta tai suoranaisesta vainoamisesta kärsivät kristityt.
Kirkkojen, hallitusten ja kansalaisjärjestöjen tulee kuitenkin ajaa tasapuolisesti kaikkien uskontojen kannattajien uskonnonvapautta, Ruotsin kirkon uskonnonvapausasioita hoitava Katherine Cash sanoi.
Cash puhui Suomen Ekumeenisen Neuvoston järjestämässä uskonnonvapausseminaarissa Helsingissä torstaina.
Cashin mukaan uskonnonvaputta ei tule jättää pienen kristittyjen ryhmän huoleksi. Asia pitää nähdä tärkeänä osana sellaista ulkopolitiikkaa, jonka päämääränä on vakaa ja avoin demokratia.
– Uskonnonvapauden puute johtaa jännitteiden kärjistymiseen erilaisten ryhmien välillä. Uskonnollisilla yhteisöillä on tärkeä rooli yhteiskuntien demokratisoitumisprosesseissa, Cash sanoi.
Hän mainitsi esimerkkeinä Zimbabwen ja Burman, joissa uskonnolliset yhteisöt ovat taistelleet rohkeasti diktatuuria vastaan.
Ulkoministeriön ihmisoikeus- ja demokratiasuurlähettiläs Sauli Feodorow varoitti liian yksinkertaisista selityksistä.
– Uskonnon lisäksi pitää ymmärtää myös sosio-ekonomisia tekijöitä. On myös muistettava, että uskonnonvapauden loukkaukset ovat yleensä osa laajaa ihmisoikeusvajetta.
Feodorowin mielestä paras tapa ajaa uskonnonvapautta on tiedon levittäminen ja vetoaminen kansainvälisiin sopimuksiin. Mikään valtio ei ole immuuni raporteille ja muulle kansainväliselle julkisuudelle, jota se saa asioittensa huonosta hoitamisesta.
Feodorowin mielestä Suomi ei kuitenkaan tarvitse erillistä uskonnonvapauspolitiikkaa. Tämä ulottuvuus hoituu hänen mielestään samalla kun edistetään ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.