Syvästi uskonnolliset amerikkalaiset ovat onnellisempia ja viettävät enemmän aikaa perheensä kanssa kuin vähemmän uskonnolliset. Asia selviää tuoreesta PEW-tutkimuskeskuksen tutkimuksesta. Uskonnolliset ihmiset eivät kuitenkaan ole muita ahkerampia urheilemaan, kierrättämään tai tekemään eettisiä kulutusvalintoja.
PEW-tutkimuskeskuksen kyselytutkimuksessa perehdyttiin uskonnon vaikutukseen amerikkalaisten jokapäiväisessä elämässä. Tutkimuksessa syvästi uskonnollisiksi määriteltiin vastaajat, jotka kertoivat rukoilevansa päivittäin ja osallistuvansa uskonnon harjoitukseen viikoittain.
Tällaisista vastaajista lähes puolet tapaa sukulaisiaan vähintään kerran tai kahdesti kuussa. Kolme kymmenestä vähemmän uskonnollisesta vastaajasta kertoi tapaavansa sukuaan näin usein. Uskonnollisista vastaajista 65 prosenttia sanoo lahjoittaneensa rahaa tai käyttäneensä aikaa köyhien auttamiseen viimeisen viikon aikana. Vähemmän uskonnollisista näin vastasi 41 prosenttia. Uskonnollisista amerikkalaisista 40 prosenttia kertoi olevansa hyvin onnellisia, kun vähemmän uskonnollisista 29 prosenttia piti itseään hyvin onnellisena.
Muilla jokapäiväisen elämän alueilla, kuten terveyden ja liikunnan tai ympäristötietoisuuden suhteen, syvästi uskonnolliset ihmiset eivät juurikaan eroa vähemmän uskonnollisista. Uskonnolliset vastaajat eivät kyselyn mukaan olleet muita vastaajia tunnollisempia liikunnassa, kierrättämisessä tai eettisissä kuluttajavalinnoissa.
Vaikuttaako kristityn identiteetti käytökseen vai käytös identiteettiin?
Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, miten tärkeänä kristityn identiteetin osana he pitävät tietynlaista käytöstä. Tulosten mukaan ne, joiden mielestä kristityn identiteettiin kuuluu olennaisena osana esimerkiksi köyhien auttaminen, myös kertoivat auttaneensa köyhiä viimeisen viikon aikana.
Tutkimusraportin mukaan havainto pätee myös sosiaalisten suhteiden ja terveyden kohdalla. Ne kristityt, jotka näkevät terveellisen elämäntavan ja eettiset kulutusvalinnat oleellisena osana kristillisyyttä, myös sanovat elävänsä terveellisesti ja pohtivansa eettisiä näkökulmia kulutusvalintoja tehdessään.
Tutkimusraportissa huomautetaan, että kyselytutkimuksella ei voida todistaa, että tietynlainen näkemys kristillisestä identiteetistä saa ihmisen käyttäytymään sen mukaisesti. Todennäköisempää on, että tietynlainen käytös, esimerkiksi säännöllinen köyhien auttaminen, saa ihmisen pitämään köyhien auttamista tärkeänä osana kristillisyyttä.
Tutkimusdata kuitenkin osoittaa, että kristitty elää todennäköisesti terveellisemmin, auttaa useammin köyhiä ja tekee ympäristötietoisia ratkaisuja, jos hän pitää niitä olennaisena osana kristillisyyttä.
Kuva: Samantha Villagran/ Freeimages. Kuvan perhe ei liity tutkimukseen.