UPIn johtaja: Wikileaks-vuodot voivat vääristää kuvaa politiikasta ja lähihistoriasta

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mielestä Suomea koskevat Wikileaks-vuodot voivat vinouttaa käsitystämme maamme politiikan ja diplomatian hoidosta sekä historiasta.

– Nyt kun muodostetaan käsitystä näiden aikojen politiikasta, sitä tehdään vinoutuneen materiaalin varassa. Varauksellisuutta pitää olla. Meillä on nyt hillitön keskustelu ulkopoliittisista tapahtumakuluista, se on pikkaisen ongelmallista, Tiilikainen sanoo.

Helsingin Sanomat ja Yleisradio ovat saaneet käsiinsä Suomea koskevaa Wikileaks-materiaalia.

Kyseessä on nimenomaan yhdysvaltalainen Suomea ja maamme politiikkaa käsittelevä materiaali. Juuri tässä piilee Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan vaara.

– Nyt USA vain on esillä. Mitä muiden suurvaltojen ympärillä käyty keskustelu ja diplomaattinen toiminta on ollut? hän kysyy ja toteaa, että tutkijan näkökulmasta materiaali ei ole tarpeeksi kattavaa.

Tiilikainen sanoo myös, että dokumentit ovat satunnaisia, niiden totuusarvoa ei pystytä todistamaan eikä myöskään sitä, miten tarkkaan ne seuraavat käytyjä diplomaattisia keskusteluja.

Tiilikaisen mukaan ollaan ”huteralla pohjalla”, jos pelkästään näiden dokumenttien pohjalta lähdetään muodostamaan kuvaa historiallisista tapahtumista.

– Aika paljon jää peittoon.

Ovatko Suomessa vuotoja julkaisevat mediat vastuuttomia?

– En halua mediaa vastuuttomuudesta syyttää. Selvää on, että jotain kautta tiedot kuitenkin tulisivat julki.

Tiilikainen toteaa myös, että valtionjohdon harjoittamassa diplomatiassa on tapana, että keskusteluja käydään ahkerasti joka suuntaan. On normaalia, että valtiojohto arvioi näissä toimissaan poliittisia trendejä ja ulkopoliittisia suuntauksia. Tähän kuuluu myös muun muassa se, että yritetään arvioida, mitä esimerkiksi vallanvaihdokset tarkoittavat poliittisesti ja valtioiden suhteiden kannalta. Luottamuksellisuus kuuluu diplomaattisiin keskusteluihin juuri siksi, että ne voisivat olla avoimia.

Tiilikainen ei halua lähteä mukaan keskusteluun siitä, onko ulkopoliittisen tiedonsaannin marssijärjestys ollut Suomessa väärä. Onko esimerkiksi eduskunta saanut tietää tärkeistä asioista ajoissa.

– En halua lähteä kommentoimaan, tämän materiaalin varassa kun ollaan. Näinhän eduskunnassa on huomautettu. Meidän ulkopuolisten on aika hankala näiden dokumenttien pohjalta lähteä muodostamaan näkemyksiä.

Edellinen artikkeliKaskipuro taiteilijakukkulan viimeiselle hautapaikalle
Seuraava artikkeliEspoolaisessa kauppakeskuksessa kastetaan useita lapsia