Juhana Torkin piispa Matti Revon itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksen saarnasta Helsingin Sanomissa kirjoittama kritiikki nostatti keskustelun kirkollisen puhetaidon tasosta. Torkin itsensä mielestä keskustelu on eksynyt jo vähän väärille raiteille.
Siitä on Torkin mukaan voinut välittyä kuva, että suomalaiset papit olisivat huonoja saarnaajia. Torkki itse ei ole tätä mieltä. Hän muistuttaa esimerkiksi, että harva ammattikunta valmistautuu puheisiinsa yhtä tunnollisesti ja huolellisesti kuin papit.
– Ei pidä tehdä liian nopeita johtopäätöksiä pappien saarnaamisesta yleensä. Itsenäisyyspäivän ekumeeninen ja valtiollinen juhlakirkko on monella tavalla poikkeuksellinen. Siellä pidetyn saarnan pitäisi kohota kansallisesti merkittäväksi puheenvuoroksi ja täyttää tilanteesta nouseva arvokkuus. Kun puhutaan sadoista ja tuhansista puheista, joita papit pitävät ympäri Suomen, niissä korostuvat aivan toisenlaiset seikat. Ne ovat maanläheisyys, arkisuus ja kyky puhutella ihmistä hänen arjessaan, ja näissä papit ovat hyviä, Torkki toteaa.
– Varsinkin kasuaalitilanteissa eli kasteissa, häissä ja hautajaisissa ainakin itse olen kuullut hyvin koskettavia puheita. Jumalanpalveluksen saarna on haastavampi, koska nykyihminen on vieraantunut liturgisesta ympäristöstä. Uskon kuitenkin, että sielläkin papit yrittävät parhaansa.
Torkin mukaan yleensä ottaen pappien ei pitäisi ajatella, osaavatko he puhua tarpeeksi hienosti tai ylevästi.
– Kyse on siitä, osaanko tuoda sanoman matalalle, monesti aika koruttomaksikin ja maanläheiseksi, Torkki painottaa.
Kouluttaessaan hän käyttääkin usein sanontaa: ”Laske paimen heinätuppoa alemmaksi, että lampaat ylettyvät”.
Lue myös: Aamulehti laati saarnakäskyt: Ole ankara!
Radiotoimitus vastaa limboväitteisiin
Forsberg: Olen kuullut huonompiakin piispojen saarnoja