Ensi vuonna eläkkeelle jäävä kanttori Tapio Rekola Varkaudesta toivoo, että kirkko ei olisi niin kaavamainen, vaan antaisi Jumalan toimille tilaa. Hän kehottaa kaikkia rukoilemaan työtovereiden puolesta.
Kuka olet? Milloin jäät eläkkeelle? Kuinka pitkän työrupeaman teit kirkon palveluksessa?
Olen Tapio Rekola. Jään eläkkeelle Varkauden seurakunnan kanttorin tehtävästä 1.8.2015. Työrupeamaa on kertynyt näin ollen 39 vuotta.
Kerro lyhyesti itsestäsi ja työurastasi
Olen 63-vuotias ja palvellut virkaurani aikana seitsemässä eri seurakunnassa. Aloitin työurani Lieksan seurakunnassa vuonna 1976. Seuraavat työpaikkani ovat olleet: Loviisan suomalainen seurakunta vuosina 1976–1979, Hangon suomalainen seurakunta vuosina 1979–1983, Kirkkonummen suomalainen seurakunta vuosina 1983–1987, Hankasalmen seurakunta vuosina 1988–1990, Imatran seurakunta vuosina 1990–1991 ja Varkauden seurakunta vuosina 1991–2015.
Minkälainen koulutus sinulla on tehtävään? Kuinka hyvin se antoi eväitä työelämään?
Suoritin Sibelius-Akatemian kanttori-urkurin tutkinnon Kuopiossa ja valmistuin vuonna 1975. Koulutus oli aikalailla teoreettista. Olisin kaivannut käytännön seurakuntaelämän koulutusta. Nyt se on pitänyt itse kehitellä.
Mikä on ollut työurasi vaikein paikka?
Vaikeinta paikkaa en ole havainnut. Olen vain huomannut, että jokaisessa seurakunnassa on omat ongelmansa ja mukavuutensa.
Mikä oli erityisen mukavaa työssäsi?
Koin mukavana sen, että sain tehdä muutakin seurakuntatyötä kuin soitella ja laulella. Sain tehdä julistustyötä ja vapaaehtoistyötä. Kaikkein antoisinta oli järjestellä hengellisiä tapahtumia ja konserttitilaisuuksia. Erilainen talkootyö suurilla hengellisillä juhlilla on ollut myös antoisaa.
Millaiset muistot ovat jääneet vahvimpina mieleen?
Mieleeni ovat jääneet erikoisesti ne hengelliset tilaisuudet, missä olen saanut ylistää Herraa musiikin avulla.
Mitkä olivat työsi hyvät ja huonot puolet?
Hyvinä puolina mainitsen erikoisesti sen, että sain tehdä kutsumustyötä ja palvella seurakuntaa monin eri tavoin. Huonona puolena pidän epäsäännöllistä työaikaa.
Mistä ammensit voimaa työssä jaksamiseen?
Työssä jaksamiseen olen aina saanut voimia Taivaan Isältä.
Miten kirkko on muuttunut työssäoloaikanasi?
Olen ollut pahoillani siitä, että kirkko on alkanut liberalisoitua. Tuntuu myös siltä, että kirkossa ajatellaan nykyään vain rahaa eikä seurakuntalaisia. Suren myöskin sitä, että Raamatun sanoma on murtunut kirkoissa. Kirkossa on liian paljon kaavamaisuutta. Jumalan toimille ei anneta riittävästi tilaa.
Mihin suuntaan toivot kirkon ja oman työalasi kehittyvän?
Toivoisin, että kirkko löytäisi uskon. Toivon myös, että messujen saarnat olisivat ihmisläheisempiä. Ennen kaikkea toivon sitä, että kirkko kehottaisi ihmisiä seuraamaan Jeesusta.
Minkä elämänohjeen haluaisit jättää kirkossa työskenteleville?
Tehkää työtä rukoillen ja muistakaa työtovereitanne rukouksessa, niin silloin syntyy hyvää hedelmää. Seurakuntatyöntekijöiden välisiä riitoja pitäisi välttää.
Onko joku esimies jäänyt mieleesi erityisen hyvänä urasi varrelta? Miksi?
Ei varsinaisesti ole jäänyt. Kaikki esimiehet ovat olleet omalla tavallaan hyviä, vaikka joskus olen joutunut kokemaan välien tulehtumistakin esimiehieni kanssa eri seurakunnissa. Kaikki ongelmat on kuitenkin aina selvitetty. Tietysti toivoisin esimiehiltä enemmän jäntevyyttä ja topakkuutta. On tärkeää, että esimies osaisi tukea alaistaan. Liiallinen veljeys on kuitenkin pahasta.
Mitä harrastat? Mitä aiot tehdä eläkeläisenä?
Harrastan matkustamista ja musiikkia. Eläkkeellä matkustelen ja hoidan kanttorin sijaisuuksia ja muita keikkahommia niin kauan kuin terveyttä ja voimia riittää. Musiikki kulkee mukanani myös eläkepäivinä. Lisäksi eläkepäiviini kuuluu kuntoilua.