Kun papit puhuvat kirkon opista keskenään, vaikeitakaan asioita ei väistellä. Ongelma on, miten puhua Jumalasta niin, että tämän päivän ihminen kuuntelee ja ymmärtää.
Ihminen Jeesus on vielä käsitettävä, mutta ylösnoussut Kristus menee monelta yli ymmärryksen. Uskonnon kieli alkaa olla yhä harvempien hallussa ja kirkoissa joudutaan pohtimaan, miten suhtautua ihmisiin, jotka uskovat toisin kuin kirkko opettaa.
Alppilan kirkolla 30.7. järjestetyssä teologipäivässä ei puhuttu hallinnosta eikä työyhteisöistä, vaan itse asiasta: Jumalasta tässä ajassa.
– Sekä Suomessa että USA:ssa maallistuminen ja uskonnollinen moninaisuus lisääntyvät, mutta uskonnollisuus häviä minnekään, sanoi Los Angelesissa toimivan Fullerin teologisen seminaarin professori Veli-Matti Kärkkäinen.
Amerikkalaisista 23 prosenttia katsoo, ettei usko kristinuskon, islamin tai buddhalaisuuden oppeihin. Silti kaksi kolmasosaa heistä ilmoittaa silti uskovansa Jumalaan.
Teologian tohtori Jarmo Tarkki ehdotti, että kristinuskossa pitäisi luopua opettamasta tiukkoja oppilauseita ja alkaa korostaa kristillisen uskon merkitystä ja vaikutusta tämän puoleiseen elämään.
– Jeesuksessa näkyy Jumala ihmisenä. Jumalan luonne on rakkaus, Jumalan intohimo on oikeudenmukaisuus ja Jeesuksen seuraaminen merkitsee tietä, jolla rakkaus ja oikeudenmukaisuus järjestävät Jumalan valtakuntaa.
Uskominen ei kohdistu oppiin, vaan siihen, mikä muokkaa ihmisen elämää ja muuttaa sen uudeksi.
Teologipäivään osallistuneet teologian tohtorit Jarmo Tarkki (vas) ja Veli-Matti Kärkkäinen ovat monissa asioissa jonkin verran eri linjoilla. Kuva: Sirkku Nyström
Lue