Tekoäly tuli ryminällä ihmisten tietoisuuteen viimeistään viime vuonna. Mitä tekoälystä tarvitsee tietää ja voisiko kirkko käyttää tekoälyä apunaan työssään ja viestinsä välittämisessä?
Tätä ryhdyttiin pohtimaan kesällä 2023 Kirkkohallituksen tekoälytyöryhmässä, jonka johtajana toimii Kirkkohallituksen asiantuntija Stiven Naatus. Miksi juuri Kirkkohallituksella on oltava oma tekoälytyöryhmänsä?
Naatus pitää tärkeänä, että kirkossa ja kirkon aloilla perehdytään ajankohtaisiin teemoihin, myös paljon puhututtavaan tekoälyyn.
– Tekoälyn tuotokset herättävät samanlaista ihmetystä kuin sähkön käyttömahdollisuudet aikanaan.
Vuosi sitten sosiaalisessa mediassa alkoi leviämään erilaisia tekoälyn tekemiä ”väärennöksiä”. Naatus kollegoineen häkeltyi.
– Kehitys teki pienessä ajassa valtavan harppauksen. Yhtäkkiä tekoäly kykeni tuottamaan nappia painamalla todella uskottavia jäljennöksiä ja laittoi vaikka Johnny Cashin laulamaan Barbie Girl -kappaleen.
Viimeksi Naatus hämmästyi suorittaessaan loppiaisen kunniaksi kuvataiteellisia kokeiluja tekoälyllä. Kirkkovuotta seuraten Naatus pyysi tekoälyä tuottamaan kuvia itämaan tietäjistä eri aikakausien huipputaiteilijoita jäljitellen. Lopputulos oli ällistyttävä. Kuvat olivat niin uskottavia, että ensisilmäyksellä on mahdotonta erottaa oikeaa väärennöksestä.
– Da Vinci näytti aidolta, vaikuttavia olivat myös Fransisco de Goya, J.M.W. Turner tai Frida Kahlo -jäljennöksetkin.
TEKOÄLY TULEE muuttamaan radikaalisti työelämää ja yhteiskuntaa yleensäkin, Naatus sanoo. Siksi kirkon täytyy olla perillä tekoälyn uhista ja mahdollisuukhsista.
– Kyseessä on internetin leviämiseen rinnastettava ilmiö. Sosiaalinen media muutti ihmisten kanssakäymistä ja elämää valtavasti. Myös yhteiskunnalliset vaikutukset olivat laajoja.
Mitkä sitten tulevat olemaan tekoälyn vaikutukset ihmisten käyttäytymiseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan? Naatus ei ole vielä varma. Siitä hän on vakuuttunut, että muutos on suuri.
– Tekoäly on helppokäyttöinen ja nopea. Se herättää valtavasti kysymyksiä esimerkiksi tiedon uskottavuudesta. Kuvaan, ääneen tai videoon ei esimerkiksi enää oikein voi luottaa.
Tekoäly herättää valtavasti kysymyksiä esimerkiksi tiedon uskottavuudesta.
Muita uhkia ovat esimerkiksi botit. Tekoäly kykenee kirjoittamaan putkeen vaikka 5 000 twiittiä ja laskemaan reaktioiden perusteella, mitkä tarinat ihmisiin vetoavat. Loputtomat valmiudet tekstin, kuvien, äänen ja videoiden tuottamiseen mahdollistavat järjettömän informaatiotulvan. Näin myös informaatiovaikuttamisesta tulee helpompaa.
Naatus kertoo huolestuneena, että niin kutsuttua ”synteettistä tietoa” voi tulvia internetiin jatkuvalla syötöllä.
– Tällöin aidon asiantuntemuksen ja uniikin tiedon arvo tietysti nousee.
ENTÄ TEKOÄLYN soveltaminen kirkon työssä? Naatuksen mukaan tekoälyn tarjoamat työkalut tavalliseen seurakuntatyöhön ovat moninaisia.
– Esimerkiksi esitteen tekemisestä tai tapahtumamainonnasta tulee huomattavasti näppärämpää ja nopeampaa.
Tekoälyä voi käyttää neuvonantajana myös toiminnan ja prosessien suunnittelussa. Se omaksuu ja käsittelee suuria määriä tietoja. Siksi sekä tapahtumien että talouden suunnittelemisessa siitä voi olla Naatuksen mukaan suuri apu.
– Tekoäly kykenee hyödyntämään dataa Suomen laajuisesti ja arvioimaan sen perusteella esimerkiksi sitä, millainen toiminta seurakunnan alueella voisi olla tarpeellista. Monet yritykset hyödyntävät tätä jo nyt.
Tekoälyn avulla voitaisiin siis käytännössä räätälöidä seurakuntalaisten profiilin mukaista ohjelmaa ja toimintaa. Eikö tässä ole kuitenkin uhkana, että toiminnasta tulee laskelmoitua? Naatus painottaa, että tekoäly ei tietenkään saa päättää asioista.
– Se ei saa eikä voi korvata ihmistä. Seurakuntien nettisivuilla voisi kuitenkin hyödyntää esimerkiksi keskustelubottipalvelua, joka osaisi ohjata apua tai tietoa etsivän oikeaan paikkaan tai oikean ihmisen luo. Tällainen neuvontabottihan on jo ihan arkista realismia.
KATTEETTOMAAN INTOILUUN Naatus ei silti lähde, vaikka ilmiön merkittävyyden tunnustaakin. Naatus muistuttaa, että kone on kone ja ihminen on ihminen.
– Tekoäly ei saa tulla ihmisten väliin. Sitä pitää käyttää välineenä.
Naatus ei myöskään usko, että tekoäly ratkaisisi maailman ongelmat.
– Malttia tarvitaan. Viisainta on tutkia arjen kautta, miten tekoälyä voi hyödyntää. Uskon, että kirkko voisi käyttää tekoälyä hyvään. Muuallakin tätä on sovellettu: esimerkiksi eräässä sähköhammasharjassa on jo sellainen tunnistin, että se tietää, mitä hammasta se harjaa.
Tekoälyä käytetään jatkuvasti myös esimerkiksi ajoturvallisuuden parantamiseen.
KIRKON ON siis sekä osattava hyödyntää tekoälyä että tunnistettava sen aiheuttamat yhteiskunnalliset murrokset ja reagoitava niihin. Naatuksen työryhmä on järjestänyt yhteistyössä seurakuntayhtymien kanssa webinaarin seurakunnille, jossa aihepiiristä jaettiin perustietoa.
– Olemme keskittyneet käynnistämään tekoälykeskustelua kirkossa. Mielestäni tämän asian merkityksestä ei keskustella tarpeeksi, varsinkin jos otetaan huomioon, että yritykset rakentavat tekoälyjä täyttä häkää ja valtiotasolla käydään kehittelyssä kilpajuoksua.
Hyvä ja kontrolloitukin kehitys johtaa muutoksiin ihmiskuvassa ja murroksiin työelämässä. Naatus kertoo, että OpenAI:n tavoitteena on luoda yleinen tekoäly, joka korvaa keskiverron työntekijän usealla eri alalla joidenkin tehtävien hoitamisessa. Naatus pitää tällaista kehitystä mahdollisena jo lähitulevaisuudessa.
– Sen vaikutus työmarkkinoihin ja koulutusjärjestelmään tulee olemaan suuri.
Myös maailmankuvat tulevat Naatuksen mukaan muuttumaan.
– Ensin kuvittelimme, että maa on maailmankaikkeuden keskus. Sen käsityksen murruttua luotimme sentään ihmisen uniikkiuteen. Sitten tuli Darwin ja nyt puhutaan siitä, että kone on ihmistä älykkäämpi.
Nykymaailma perustuu tehokkuuteen ja optimointiin. Kristillisen teologian ytimessä on kuitenkin vähäinen ja pieni ihminen ja suuri Jumala.
Naatus käsittää tekoälyn eräänlaiseksi ihmiskunnan peiliksi. Se korostaa ihmisen elämän ainutkertaisuutta ja muistuttaa kylmistä realiteeteista.
– Ihminen on hiileen perustuva yhdistelmä, joka elää maapallolla kohtuullisen lyhyen ajan.
Tässä kohdin kirkon sanoma ja rooli muuttuu jälleen erityisen merkitykselliseksi. Naatus tähdentää, että kristillistä ihmiskäsitystä tarvitaan.
– Kirkon viesti tekoälyn aikakaudella voisi olla esimerkiksi se, että inhimillisen elämän hienous piilee juuri sen hauraudessa ja ohimenevyydessä.
Kirkon on myös koneiden aikakaudella muistutettava siitä, että kone ei ikinä korvaa toista ihmistä.
– Yhteyden ja toisten ihmisten merkitys on korvaamaton.
Naatus huokaisee ja pohtii.
– Nykymaailma perustuu tehokkuuteen ja optimointiin. Tekoälyn kehitys tulee vielä kasvattamaan tätä tehokkuutta. Kristillisen teologian ytimessä on kuitenkin vähäinen ja pieni ihminen ja suuri Jumala. Kirkon on muistutettava, että vähäisyyden voimaa ei voita optimointi tai tehokkuus.