Tarinan mukaan talonpoika Lalli tappoi piispa Henrikin Köyliön järven jäälle tammikuussa 1156. Surmatyöstä oli kulunut 40 vuotta kun Köyliön Saaressa vietettiin häitä, joihin tulee tieto vainolaisen hyökkäyksestä Turkuun.
Tästä alkaa Hilda Huntuvuoren vuonna 1926 kirjoittama historiallinen romaani Lallin pojat. Romaanin pohjalta Hyvinkään seurakunnan kirkkodraamaohjaaja Jouni Laine on dramatisoinut samannimisen näytelmän. Sitä esittää seurakunnan teatteri Beta. Esityspaikkana on Palopuron kesäteatteri, joka sijaitsee Jouni Laineen ja hänen lavastaja vaimonsa Marika Laineen kotipihalla.
Pihaan on rakennettu nouseva katsomo, vasteina muun muassa kappale keskiaikaisen kivikirkon seinää. Näyttämön takana aukeaa laaja ja idyllinen peltoaukea latoineen ja metsäsaarekkeineen. Laineiden koti on näyttelijöiden käytössä, makuuhuone esimerkiksi toimii naisten pukeutumistilana.
Jouni Laine on itse kotoisin Hyvinkään Palopurosta ja tila, jolla hänen nykyinen kotitalonsa sijaitsee, kuului hänen isoisälleen. Vanha asuinrakennus on purettu ja tilalle rakennettu uusi, joka tekee kunniaa vanhalle etelähämäläiselle talonpoikaistalolle.
Katsomon alta on kaadettu suuret pihakoivut.
Trilogia löytyi sattumalta
Laine löysi sattumalta isänsä kirjastosta Huntuvuoden romaanin Vaeltajan virsi (1937). Hän innostui kirjan dialogista ja tarinasta.
– Olin pitkään etsinyt aihetta ja lähtökohtaa uudelle kesäteatterin näytelmälle, ja siinä se oli!
Teatteri Beta on vuodesta 2001 lähtien esittänyt sitkeästi ja määrätietoisesti useita kirkkohistoriaan liittyviä näytelmiä, joiden päähenkilöitä ovat olleet muiden muassa Paavo Ruotsalainen, Lars Levi Laestadius, Henrik Renqvist, Abraham Achrenius, Martti Rautanen ja Helena Konttinen.
Kävi kuitenkin ilmi, että Vaeltajan virsi oli väljän trilogian viimeinen osa. Laine hankki antikvariaateista myös edelliset osat Lallin pojat ja Piispa Tuomas (1933).
Laine myös otti selvää kenelle Huntuvuoren romaanien tekijänoikeudet kuuluvat ja etsintöjen jälkeen löysi Huntuvuoren sisaren tyttärentyttären. Lupa dramatisointiin heltisi.
Ja niin syntyi kesäteatterin ohjelmisto kolmelle kesälle. Nyt juhannusaattona on Lallin poikien kantaesitys, ensi kesänä on vuorossa Piispa Tuomas ja kesällä 2016 Turun tulkki, joka pohjautuu Vaeltajan virteen. Näytelmissä on osin samoja henkilöitä.
Lallin pojat kertoo Suomen muuttumisesta kristilliseksi. Vanha pakanallinen usko elää vielä rinnan uuden uskon kanssa, mutta Kristus usko valtaa jalansijaa vääjäämättä. Paikallistasolla ihmiset keskustelivat asioista, mutta vainoa tai painostusta ei harjoiteta.
Näytelmään sisältyy kohtaus, jossa Lallin vaimolle Kertulle näytetään Lallin hauta, johon on isketty pystyyn kirves. Pappi vaihtaa kiveen ristiksi.
Tulipalo vei väitöskirjahaaveet
Kirjailija Hilda Huntuvuori (1887–1965) )oli kansakoulunopettaja. Hän sai opetusneuvoksen arvonimen. Huntuvuori oli toimittamassa 1920–30-lukujen Kansakoulun lukukirjaa, josta ilmestyi viides osa vuonna 1949. On arvioitu että Huntuvuoren näkemys Suomen varhaiskeskiajasta ja kristillistymisestä on oppikirjojen välityksellä vaikuttanut moneen sukupolveen.
Huntuvuori valmisteli myös väitöskirjaa Suomen varhaiskeskiajasta, mutta sen kaikki aineisto tuhoutui Jutikkalan koulun tulipalossa 1921 Sääksmäellä. Sittemmin hän käytti tietojaan laajassa kaunokirjallisessa toiminnassaan.
Teatteri Beta toteuttaa esityksen muiden hyvinkääläisten teatterien ja kokeneiden harrastajanäyttelijöiden kanssa. Mukana on myös Helena Lehtisen tekemä äänimaisema ja musiikki. Puvustus on Eva Mantereen. Titta Tunkkari vastaa joukkokohtausten koreografiasta.
Lallin pojat
Hyvinkäällä Palopuron kesäteatterissa. Kantaesitys 20.6. ja viimeinen esitys 6.7.
Kuvat ensimmäisen näytöksen harjoituksista 11.6. Kuvat Olli Seppälä