Hamasin ja Israelin välinen sota on vaikuttanut myös Suomen Lähetysseuran työhön Israelissa ja Länsirannalla. Poikkeusoloissa tai sota-aikoina toimiminen alueella ei ole kuitenkaan uutta Lähetysseuralle, sillä se aloitti työn silloisessa Palestiinassa tasan sata vuotta sitten.
Ennen lokakuussa syttynyttä sotaa Lähetysseuran työ Länsirannalla painottui pääasiallisen yhteistyökumppanin Jordanian ja Pyhän maan luterilaisen kirkon diakoniatyöhön sekä kirkon koulujen tukemiseen muun muassa kummiohjelman ja rauhankasvatustyön kautta. Israelissa työ keskittyi Jerusalemissa sijaitsevaan FELM-toimintakeskukseen.
FELM-toimintakeskus sijaitsee Jerusalemin keskustassa Vanhan kaupungin vieressä. Sodan alettua keskuksen toiminta pysähtyi, mutta nyt se on vähitellen käynnistynyt uudestaan.
SODAN SYTYTTYÄ Lähetysseura on tukenut taloudellisesti Jordanian ja Pyhän maan luterilaisen kirkon lisäksi Lähi-idän kirkkojen neuvoston ja Luterilaisen maailmanliiton työtä.
– Tuen avulla on autettu Gazassa, Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia perheitä, Tarmo Heikkilä kertoo.
Hän aloitti työt Lähetysseuran ylläpitämän FELM-keskuksen johtajana syyskuun lopussa, ja pääsi muuttamaan Jerusalemiin tammikuun puolivälissä.
Sodan sytyttyä Suomen Lähetysseura on tukenut ensimmäistä kertaa moneen vuoteen Gazassa tehtävää avustustyötä. Lähetysseura on osoittanut katastrofiapuna 75 000 euroa Gazassa asuvien ihmisten tukemiseen yhteistyökumppanin Lähi-idän Kirkkojen Neuvoston kautta.
Sen avulla on muun muassa tuettu perusterveydenhuoltoa, psykososiaalista työtä sekä järjestetty lapsille mielekästä toimintaa Etelä-Gazassa. Pohjois-Gazassa on tuettu kahteen kirkkoon majoittuneita 800 kristittyä muun muassa peruselintarvikkeita jakamalla.
Apua on annettu eniten tarvitseville perheille myös niin sanottuna käteisapuna. Avun perille saaminen on ollut kuitenkin vaikeaa tietoliikenteen kaaduttua sotaoloissa. Eikä Gazassa ole ollut juuri mitään ostettavaa.
Lähetysseura on tukenut myös Luterilaisen maailmanliiton ylläpitämää Augusta Victoria -sairaalaa Itä-Jerusalemissa. Taloudellista tukea on annettu muun muassa niille syöpähoitoja saaneille potilaille, jotka eivät sodan syttymisen jälkeen ole voineet palata koteihinsa Gazaan.
Sodan syttymisen jälkeen Lähetysseuran työntekijät evakuoitiin Suomeen, mutta he ovat vähitellen palanneet tai palaamassa takaisin. Lähetysseuralla on alueella kolme työntekijää ja he asuvat Jerusalemissa toimintakeskuksen yhteydessä.
– Liikkuminen Länsirannalta Israelin puolelle on edelleen erittäin rajoitettua. Se on entisestään vaikeuttanut monien perheiden toimeentulomahdollisuuksia, Tarmo Heikkilä sanoo.
LÄNSIRANNALLA ASUU yhteensä noin kolme miljoonaa palestiinalaista. Noin puoli miljoonaa juutalaista asuu sinne perustetuissa, osaltaan tilannetta entisestään kiristävissä siirtokunnissa.
Heikkilän mukaan Lähetysseuran työssä painottunee jatkossa entistä enemmän kriisituen ja työnohjauksen antaminen paineisissa olosuhteissa eläville kumppanijärjestöjen työntekijöille. Heitä ovat esimerkiksi kirkon ylläpitämien koulujen työntekijät.
FELM-toimintakeskuksessa toiminta on käynnistynyt sodan syttymisen jälkeen. Tosin Länsirannalla asuvilla palestiinalaisilla on edelleen lähes mahdotonta päästä Jerusalemiin.
Toimintakeskuksen tiloissa kokoontuu muun muassa jerusalemilainen palestiinalaisista ja israelilaisista nuorista koostuva kuoro sekä eri uskontojen välisiä ryhmiä. Lisäksi Rossing-keskus on järjestänyt toimintakeskuksessa Heprealaisen yliopiston opiskelijoille suunnatun konflikteihin liittyvän luentopäivän. Rossing-keskus on keskittynyt edistämään eri uskontojen ja väestöryhmien välistä rauhanomaista rinnakkaiseloa.
Tarmo Heikkilän mukaan tunnelma Jerusalemissa on jännittynyt. Ihmiset ovat huolissaan tulevaisuutensa suhteen.
– Olen joka päivä tavannut ihmisiä, joilta on kuollut perheenjäseniä tai tuttavia Gazassa.
Tätä juttua kirjoittaessa Gazassa on Hamasin alaisen terveysministeriön mukaan kuollut 25 000 ihmistä, joista valtaosa on naisia ja lapsia.
Hamasin sieppaamien panttivankien tilanne on myös eri puolilla näkyvästi esillä. Kuvia heistä on esillä esimerkiksi Ben Gurion -lentokentällä. Tammikuun lopulla Hamasilla oli yhä yli sata panttivankia. Lokakuussa Hamasin tekemässä terroristi-iskussa kuoli 1 139 ihmistä, heistä valtaosa siviilejä.
Tarmo Heikkilän mukaan vihamielisyys tuntuu vain kasvaneen eri ihmisryhmien välillä.
– Toisaalta on niitäkin ihmisiä, jotka entistä vahvemmin toimivat sen eteen, että eri ihmisryhmät voisivat jatkossa elää rauhassa keskenään. Työssämme kuulemme päivittäin näitä molempia painotuksia.
Heikkilä toteaa myös, että Länsirannalla, Israelissa ja Gazassa eletään hyvin erilaisissa todellisuuksissa, vaikka välimatkojen suhteen nämä alueet ovat lähellä toisiaan.
– Jo ennen sodan syttymistä Lähetysseuran tehtävä alueella oli tukea ihmisiä vuoropuheluun ja elämään rauhanomaisesti eri ihmisryhmien kanssa. Rauhaa rakentamaan tarvitaan tavallisia ihmisiä ruohonjuuritasolla, kestävä rauha ei synny pelkästään poliittisten johtajien voimin.