Suomi on edelleen uskonnollisesti varsin yhtenäinen maa. Suomalaiset suhtautuvat kristinuskoon myönteisesti ja he luottavat kirkkoon, mutta eivät ole kovin uskonnollisia. Kasainvälinen vertailututkimus kertoo, että suomalaiset vierastavat voimakkaita uskonnollisia käsityksiä, kuten myös ateismia.
34 maan vertailututkimuksesta selviää myös, että Suomi on yksi vähiten uskonnollisia maita. Valtaosa suomalaista osallistuu uskonnollisiin tilaisuuksiin harvakseltaan ja heidän uskonelämäänsä voi kuvata sanalla laimea.
Suomalaisista vain alle kymmenesosa (8 prosenttia) pitää itseään hyvin uskonnollisena, jokseenkin uskonnollisia oli kyselyn mukaan 31 prosenttia.
Tutkimus kertoo myös, että Suomessa vanhemmat ikäluokat ovat selvästi aktiivisempia uskonnonharjoittajia kuin nuoremmat ikäluokat. Suomalaisista 95 prosenttia katsoi tulleensa kasvatetuksi jonkin uskonnon mukaan. Kansainvälisesti mitaten luku on erittäin korkea.
Kirkossakäynti ja usko Jumalaan lisää kyselyn mukaan suomalaisten halukkuutta antaa rahaa hyväntekeväisyyteen.
Tutkimuksesta selviää myös, että suomalaiset ovat kansainvälisessä vertailussa keskimääräistä kriittisempiä voimakkaan uskonnollisuuden suhteen. Neljä viidestä suomalaisesta pitää voimakkaita uskonnollisia käsityksiä omaavia ihmisiä suvaitsemattomina.
Kansainväliseen ISSP-kyselyaineistoon perustuva tutkimus on ilmestynyt Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisemana kirjana Uskonto suomalaisten elämässä – Uskonnollinen kasvatus, moraali, onnellisuus ja suvaitsevaisuus kansainvälisessä vertailussa. Sen tekijät ovat Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Harri Palmu sekä tutkijat Kimmo Ketola, Kati Niemelä ja Hanna Salomäki.
Lue Tutkimus: Suomalaiset suhtautuvat muslimeihin kielteisimmin