Lena Kumlin kertoo, että hiippakunnissa on hyödynnetty EU-rahoitusta suhteellisen vähän.
Esimerkiksi nuorisotyön hankkeisiin voi olla hyviäkin mahdollisuuksia saada unionin tukea.
– Helposti pelätään, että rahoituksen hakeminen on liian byrokraattista ja hankalaa. Avainsana olisi kumppanuus eli se, että etsittäisiin yhteistyötä esimerkiksi kuntien kanssa, Kumlin painottaa.
Hänen mukaansa EU-rahoitusta on aiemmin onnistuttu saamaan esimerkiksi Helsingin ja Vantaan kaupunkien ja Hakunilan seurakunnan yhteiseen maahanmuuttajatyöhön. EU-rahaa on lisäksi herunut suomalaisseurakunnille muun muassa ystävyysseurakuntatoimintaan, kestävän kehityksen hankkeeseen ja syrjäytymisvaarassa olevien auttamiseen.
Ruotsissa meni läpi hakemus, jossa vapaaehtoistyössä olevia senioreita lähetettiin Italiaan katsomaan, miten siellä ikäihmiset tekevät vapaaehtoistyötä. Se, mihin tarkoituksiin rahaa on haettavissa, riippuu EU:n kulloisenkin rahoituskauden painotuksista. Yhtä aikaa on meneillään useita erilaisia tukiohjelmia.
Kirkkohallitus kehittää nyt EU-rahoituksesta tiedottamista. Yhteistyökumppanina toimii Kyrkornas EU-kontor, joka on keskittynyt EU-rahoituskysymyksiin. Kyrkornas EU-kontorin toiminnanjohtaja Suzanne Jenner ja konsultti Leena Mellenius kävivät tiistaina Suomessa puhumassa hiippakuntien edustajille järjestetyssä seminaarissa. Tilaisuudessa osallistujilla oli mahdollisuus myös vaihtaa omia kokemuksiaan EU-tukien hakemisesta.