Sota haastaa teologian

[Korjattu 1.9. klo 10.20] Oikeutetulle tai puolustussodalle tuskin löytyy yhtä ainoaa ja oikeaa teologista perustelua, sanoo teologian tohtori ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Seppo Kangas Kotimaan 38.8. ilmestyneessä jutussa Sodat muuttavat teologiaa.

– Ongelmaksi nousevat esimerkiksi ensi-iskut, joilla tarkoitetaan vihollisen voimien tuhoamista jo ennen kuin se ehtii hyökätä.

Yksi asia on Kankaan mielestä yksiselitteinen: Pyhän sodan ideologia on tuomittava syntinä.

Teologia on ruokkinut sotien syntyä ja hallitsijat ovat käyttäneet kristinuskoa hyväkseen, joskus taas poliittinen valta on vaientanut ihmisyyttä puolustavan teologian ääntä. Seppo Kangas pitää kirkkojen tuoreimpana ongelmana niin sanottua pragmatistista etiikkaa. Tämä suurten maiden johtajien 2000-luvulla omaksuma asenne on hänestä pelottava.

– Pragmatistisessa etiikassa totuus on toissijainen ja vallankäyttäjän intressi ensisijainen, Kangas sanoo.

Oikeutettua sotaa väitöskirjassaan tutkinut Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Matti Pikkarainen sanoo, että kirkon tulisi aina olla yhteiskunnan kriittinen tarkastelija. Kuitenkin kirkot usein ovat antaneet tukensa omalle valtiolleen sen sijaan, että olisivat puhuneet ihmisyyden puolesta, hän sanoo.

Pikkaraisen mukaan ensimmäistä maailmansotaa räikeämpi ongelma oli kirkkojen pehmeys suhteessa Hitlerin Saksaan.

– Kirkko oli sokeasti esivalta-ajattelun vallassa ja hyväksyi ihmisyyttä sortavan politiikan. Samalla kirkko natsivallan kanssa pyrki tuhoamaan ne kirkonmiehet, jotka vastustivat sokeaa esivalta-ajattelua, tuomiorovasti Pikkarainen sanoo.

Lue Janne Könösen kirjoittama juttu 28.8. ilmestyneestä Kotimaa-lehdestä

(Juttua muokattu 1.9. klo 10.20)

Edellinen artikkeliMaailmojen messussa musiikkityylit sulassa sovussa
Seuraava artikkeli”Liperi tiukka, hellitä hiukka!”