(Päivitetty 11.2.) Kirkkohallitus järjesti helmikuun alussa seminaarin mindfulness-tietoisuustekniikasta. Kirkon uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Hiltunen arvasi, että tilaisuus tulee tarpeeseen.
Osallistujaluettelossa Hiltusta kiinnostivat erityisesti hänelle entuudestaan tuntemattomat nimet, joita on mukana paljon.
Itämainen mielikuva
Mindfulness on mielenhallintatekniikka, johon liittyy mielikuva itämaisuudesta ja buddhalaisuudesta. Hiltusen mukaan se on hyväksyvää tietoista läsnäoloa, rentoutus- ja stressinhallintamenetelmä ja meditointia, joka auttaa ajatuksia vaeltamaan vapaina, olemaan arvostelematta sekä välittämään rakkautta itselle ja muille.
Tällaisia tietoisuustaitoja on hyödynnetty esimerkiksi huippu-urheiljoiden valmennuksessa, vankien hoidossa sekä riippuvuuksista irrottautumisessa.
– Suomalaiset mindfulness-sivustot mainostavat, että kenen tahansa elämänhallinta kohentuu näiden tekniikoiden avulla. Sanotaan, että mindfulnessin avulla voi avata pinttyneitä tapoja ja käsityksiä itsestä, muista ja maailmasta. Sitä harjoittamalla voi elää rennon uteliaasti avoimena omille kokemuksilleen ja uusille tapahtumille.
Hiltusen mukaan meditaation ja mindfulness-menetelmien harjoittamisesta on viime vuosina tehty useita tutkimuksia, joilla niiden hyötyjä on voitu todentaa.
Tunne tekniikan juuret
Sopiiko mindfulness siis myös kirkon työkaluksi? Esimerkiksi Ruotsin kirkossa on jo mindfulness-ryhmiä. Jos seurakuntalainen tulee pyytämään, että perustetaan meidänkin seurakuntaan sellainen, on hyvä keskustella yhdessä, mitä oikeastaan halutaan, Pekka Y. Hiltunen ehdottaa.
– Tekniikan tunteminen auttaa ratkaisemaan, millaisin edellytyksin mindfulness sopii kristitylle.
Menetelmän tunnetuimman muodon on kehittänyt Yhdysvaltalainen lääketieteen professori Jon Kabat-Zinn, joka on myös joogan ja buddhalaisen meditaation ohjaaja.
Toinen tunnettu tekniikan oppi-isä on Ranskassa asuva mahayana-buddhalainen munkki Thich Nhat Hanh.
Samoin kuin jooga, mindfulness on lännessä useimmiten riisuttu maailmankatsomuksellisesta alkuperästään.
– Se esitellään, osittain aivan asiallisesti, mielenhallinnan sekulaarina tekniikkana.
Tuoteselosta mukaan
Hiltusen mielestä mindfulness-tekniikoihin pitäisi liittää tuoteseloste niiden maailmankatsomuksellisista ja uskonnollisista ulottuvuuksista.
– Kun tekniikalla pyritään parantamaan arjessa selviämistä, harjoitus voi olla hyödyllinen kenelle tahansa katsomuksesta riippumatta. Jos tekniikka sen sijaan tarjoaa vastauksia olemassaolon peruskysymyksiin, se on jo maailmankatsomus, Hiltunen tähdentää.
Maailmankatsomus vastaa kysymyksiin siitä, mitä ovat jumaluus, perimmäisyys, ihminen ja maailma, mitä perustavaa vikaa on nykyisessä elämänmuodossamme ja mikä on ratkaisu vian korjaamiseksi.
– Buddhalaisuudessa erotetaan toisinaan tiedostava minä ja laajempi kosminen Buddha-tietoisuus. Kristinuskossakin löydämme korkeamman tiedostajan, mutta se ei ole minän jatke ja ominaisuus, vaan kokonaan Toinen.
– Kristinuskossa minän valo tarvitsee toisen valon, joka tulee sen ulkopuolelta. Silloin ei enää ole kyse vain tiedostavasta läsnäolosta, vaan sen lisäksi Toisen läsnäolon tiedostamisesta. Kristitty koettaa olla avoin myös Jumalan tavalle nähdä asiat, Hiltunen erottelee.
Mindfulness Raamatussa
Raamattu on täynnä esimerkkejä, joita voidaan kuvata mindfulness-termillä, jos sillä tarkoitetaan asioiden tiedostamista sellaisina kuin ne ovat, Hiltunen sanoo.
– Raamattu ohjaa ihmistä tiedostamaan, että maailmalla on Luoja, josta ihminen on erossa. Tämä ero on tuhoisa, mutta Jumala on ratkaissut ihmisrakkaudessaan ongelmamme.
Raamatun alkulehdillä on kertomus, jonka voi Hiltusen mielestä kuvata mindfulness-kielellä. Jumala sanoi Kainille: “Miksi sinä suutuit ja katselet synkkänä maahan? Jos teet oikein, voit kohottaa katseesi, mutta jos et tee, on synti ovella vaanimassa. Sinua se haluaa, mutta sinun on pidettävä se kurissa”.
– Jumala lohkaisee elämänhallinnan vastuusta melkoisen siivun ihmiselle itselleen. Koko Uusi testamentti on tulvillaan valvomiskehotuksia. Ne muistuttavat, että meidän tulee olla tietoisia toimistamme, ajattelustamme ja ympäröivästä todellisuudesta ja kantaa vastuumme niistä.
Hiltunen on kutsunut kirkon mindfulness-seminaariin puhujia myös Suomen buddhalaisesta unionista. Miksi?
– Toisistaan poikkeavat näkemykset auttavat kuulijaa tunnistamaan tätä ilmiötä ja selkiyttämään omaa ajatteluaan. Filosofi Ludvig Wittgensteinin mukaan emme ole aina tietoisia niistä silmälaseista, joiden läpi katsomme asioita.
Lue Raimo Kuismasen kirjoittama mindfulnessin kriittinen arvio Kotimaa24:n Verkkossee-blogista