Päivi Räsänen (kd.) johdolla. Hankkeen taustalla on sisäministeriön saama palaute, jonka mukaan nykyisen eli vuonna 2006 voimaanastuneen rahankeräyslain yleishyödyllisyyden määritelmä ei ole osoittautunut yksiselitteiseksi. Myös eduskunta on edellyttänyt nykyisen rahankeräyslain toimivuuden seuraamista.
Kentällä rahankeräyslain uudistuksesta ja sen tulkinnasta on liikkunut paljon erilaisia huhuja.
Räsäsen mukaan käynnissä oleva lakihanke parantaisi toteutuessaan uskonnollisten järjestöjen ja seurakuntien rahankeräysmahdollisuuksia. Hankkeessa tarkastellaan mahdollisuutta laajentaa rahankeräysoikeuden antamista myös luterilaiselle kirkolle ja ortodoksiselle kirkolle diakoniatyötä varten.
– Uskonnollisten yhteisöjen ja järjestöjen kannalta oleellista rahankeräyslain muutoksessa on se, että uudistuksen yhteydessä on tarkoitus sisällyttää yleishyödyllisyyden käsite kattamaan uskonnollinen toiminta. Nykyisen lainsäädännön aikana osa uskonnollista toimintaa harjoittavista yhteisöistä on joutunut juuri yleishyödyllisyyden käsitteeseen liittyvien tulkintaepäselvyyksien vuoksi hankalaa tilanteeseen, Räsänen totesi rahankeräyslain uudistusta käsittelevässä kuulemistilaisuudessa Säätytalolla keskiviikkona.
– Seurakuntia pidetään luotettavina rahankerääjinä, joiden kautta ihmiset haluaisivat lahjoittaa rahaa. Vaikka kuntien vastuulle kuuluukin perustoimeentulosta huolehtiminen, seurakunnissa on havaittu erityisesti taloudellisina vaikeina aikoina diakoniatyön puoleen kääntyvien avuntarvitsijoiden määrän kasvu.
Sisäasiainministeriöstä vahvistetaan Kotimaa24:lle, että lakiuudistuksen esivalmistelussa nimenomaan seurakuntien diakoniatyö on ollut tässä vaiheessa esillä, kun on tarkastelteltu seurakuntien keräystoiminnan kohteita.