Rauman seurakunnan alkuvuosisatoja käsittelevä tieteellinen historiateos on valmistunut. Teos Risti ja lounatuuli – Rauman seurakunnan historia keskiajalta vuoteen 1640 on Pohjoismaidenkin mittakaavassa harvinainen. Keskiaikaisista kaupunkiseurakunnista ei ole pitkiin aikoihin tehty näin laajoja tutkimuksia. Aikaa hankkeeseen kului viisi vuotta.
Rauman seurakunnan puolesta hanketta veti johtava kappalainen Ville Niittynen. Tekstiä kirjassa on kolmeltatoista tutkijalta. Tutkimus on poikkitieteellinen musiikkitieteistä oikeushistoriaan. Tieteellisen asiantuntijaryhmän vetäjänä toimi dosentti Anu Lahtinen ja kronologisesti etenevän runkotekstin on kirjoittanut FT Tuula Hockman. Kirjan on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Hockman katsoo teoksessa, että Rauman kaupunki on syntynyt 15.4.1442. Kaarle Knuutinpoika Bonden Raumalle kaupunkioikeudet antaneen privilegiokirjeen päiväys, 8 päivää pääsiäissunnuntain jälkeisestä sunnuntaista on tulkittu tarkoittavan 17. päivää.
Rauman hallintojohtaja Sari Salo sanoo Kotimaa24:lle, että keskustelua Rauman syntyajoista on käyty ja eri tutkijoilla on asiasta erilaisia käsityksiä.
– Rauman kaupungin syntymäpäivää vietetään kuluvanakin vuonna 17. huhtikuuta. Jos muita vahvistuksia tulee, olemme valmiita tarkastelemaan asiaa.
Rauma oli keskiajalla kahden kivikirkon kaupunki: seurakuntakirkon lisäksi kaupungissa oli myös fransiskaaniveljien luostarikirkko. Seurakuntaelämä olivat vilkasta ja kansainvälistä. Fransiskaaneilla oli tiiviit yhteydet eri suuntiin Itämeren alueelle ja Keski-Eurooppaan. Kauppiaiden lisäksi Raumalla vieraili pyhiinvaeltajia. Fransiskaanien vuotuiset juhlat näkyivät kaupunkikuvassa isoina kulkueina, markkinoina, saarnatilaisuuksina ja esimerkiksi juhlakokkojen polttamisena. Kirjakulttuuri ja kouluelämä olivat vilkasta. Luostarilla oli oma koulunsa mutta myös seurakunnalla omansa.
Kuva: Timo Mäkipää. Yksityiskohta Margareta Jussoilan muistotaulusta 1570-luvulta, Rauman kirkko.