Seurakunnille jaettiin rahaa kiinteistöjen hoitoon reilut 8 miljoonaa euroa – suurimmat potit Vilppulaan, Eurajoelle ja Kinnulaan

Kirkkohallituksen täysistunto myönsi tiistaina 18.4. valtion rahoituksesta kirkollisen kulttuuriperinnön hoitoon seurakunnille yhteensä noin 7,38 miljoonaa euroa. Kirkon keskusrahastosta myönnettiin korjausavustuksia miljoona euroa.

Suurimmat avustukset myönnettiin julkisivujen ja vesikattojen korjaushankkeisiin Vilppulan kirkolle 850 400 euroa ja Eurajoen kirkolle 508 100 euroa sekä poikkeuksellisesti ohi laskentakaavan erittäin huonossa taloudellisessa tilanteessa olevalle Kinnulan seurakunnalle Kinnulan kirkon välttämättömiin ja kiireellisimpiin korjaustöihin 690 500 euroa. Kinnulan seurakunnan kirkollisverotulot olivat vuonna 2021 vain hiukan alle 300 000 euroa.

Merkittäviä avustuksia myönnettiin myös esimerkiksi Pöytyän seurakunnalle Pöytyän kirkon rakenteiden, katon ja julkisivujen korjaukseen ja lisäsuunnitteluun 495 300 euroa, Ilomantsin kirkon korjaustöihin 409 800 euroa, Taivalkosken kirkon peruskorjaukseen 339 100 euroa sekä Kuhmon kirkon ja kellotapulin kattojen korjaukseen ja ulkomaalaukseen 313 300 euroa.

AVUSTUSHAKEMUKSIA SAAPUI yhteensä 133 kaikkiaan 79 eri seurakunnasta. Seurakunnat tekivät hakemukset rakennusten korjaushankkeisiin ensimmäistä kertaa Basis-järjestelmän kautta. Hakemusten kustannusarviot ovat yhteensä noin 42,8 miljoonaa euroa.

Avustuksen määrä perustuu laskentakaavaan, jonka perusteella saatavaan avustusprosenttiin vaikuttavat seurakunnan veroprosentti, verotulot, valtionrahoitus, kirkkojen ja siunauskappelien lukumäärä sekä hankkeen kustannusten suhde verotuloihin.

Hiippakunnista eniten rahaa myönnettiin Turun arkkihiippakuntaan, lähes 2,3 miljoonaa euroa. Tampereen hiippakuntaan tukea myönnettiin yhteensä reilut 1,3 miljoonaa euroa. Vähiten avustuksia myönnettiin Espoon hiippakuntaan 27 000 euroa ja Helsingin hiippakuntaan reilut 150 000 euroa. Yli miljoonan euron avustuspottiin ylsivät hiippakunnista Tampereen ja Turun lisäksi Lapuan hiippakunta ja Kuopion hiippakunta.

Valtion rahoituksesta jaettavaa avustusta on mahdollista käyttää myös kaikkia seurakuntia hyödyttäville yhteishankkeille. Vuoden 2023 valtion rahoitusta käytetään kaikkien seurakuntien käytössä olevaan kiinteistöjen ja kulttuuriperinnön hallintajärjestelmään Basikseen, paanukattojen hoito- ja korjausohjeeseen sekä UNESCOn maailmanperintökohteen Petäjäveden kirkon peruskunnossapitoon ja turvallisuuteen.

Oikaisu 20.4. kello 12.40: Hiippakunnista eniten rahaa myönnettiin Turun arkkihiippakuntaan eikä Tampereen hiippakuntaan, kuten jutussa virheellisesti väitettiin.

Oikaisu 21.4. kelo 11.55:  Otsikkoon on korjattu, että kokonisavustussumma on yli 8 miljoonaa euroa.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Edellinen artikkeli”Taiteilija jatkaa Luojan luomistyötä” – Metropoliitta Arseni on intohimoinen taiteen­kerääjä
Seuraava artikkeliKolumni: Onko suomalaisilla medioilla niin elävä suhde yhteisöönsä, että niiden tulevaisuus on turvattu?