Seurakunnat ovat isoja palveluntuottajia. Ne työllistävät paitsi omaa väkeään myös merkittävästi alihankkijoita, yrityksiä ja ulkopuolisia yksityishenkilöitä.
Pankinjohtaja Ahti Hirvonen hahmotteli Suomen Kuvalehdessä (2.5.2014) Suomen kirkon tulevaisuutta. Hänestä ”uuden kirkon ympärille voisi syntyä palveluyrityksiä, jotka ottaisivat vastaan sen toimeksiantoja, mutta myös ulkopuolisten tarjoamia tehtäviä”. Juuri noin tapahtuu koko ajan tässä nykyisessäkin kirkossamme
Kun kirkon oman väen aika, taidot tai oikeudet eivät riitä tarpeellisiin tehtäviin, niitä ulkoistetaan. Tämä koskee erityisesti ei-hengellisiä tehtäviä, kuten ruokahuoltoa, kiinteistötehtäviä, rakentamista ja siivousta.
Isot seurakuntayhtymät katsovat jopa eettiseksi velvollisuudekseen tarjota taantuman aikana elvytystä lähiseudun yrittäjille lisäämällä korjaus- tai uudisrakentamista. Näin on tapahtunut muun muassa Espoon seurakuntayhtymässä. Samalla yhtymät saattavat saada huippusuhdanteita edullisempia tarjouksia, joten etu on molemminpuolinen.
Työtä tilatessa huomioidaan laatu- ja ympäristökriteerit
Seurakuntien tukitehtäviä hoidetaan usein sujuvasti yhteistyössä omien työntekijöiden ja alihankkijoiden kesken.
Tampereen seurakuntayhtymän hallintojohtaja Matti Ilveskoski kertoo, että niin siivouksen, ruoka- ja kiinteistöhuollon kuin korjausrakentamisenkin osalta seurakuntayhtymällä on omat työntekijäryhmänsä, mutta samoja tehtäviä myös ulkoistetaan. Uudisrakentamista ei tehdä omin voimin lainkaan.
– Oma väki ei ehdi kaikkeen. Sähkö- ja lvi-töiden osalta usein myös oikeudet rajaavat tehtävien tekemistä, Ilveskoski toteaa.
Seurakuntayhtymällä on tarkat kriteerit siitä, miten ja keille tehtäviä annetaan.
– Mitä isompi hanke, sitä enemmän katsotaan laatu- ja ympäristökriteereitä. Urakoitsijoiden tulee toimia vastuullisesti materiaalien ja työtapojen suhteen. Kaikki rekisteriasiat, työturvallisuus, luvat ja vakuutukset pitää olla kunnossa. Seurakunta ei voi tukea harmaata tai epävarmaa urakointia, Ilveskoski toteaa.
Kilpailutus moneksi vuodeksi eteenpäin
Seurakunnat kilpailuttavat hankintalain mukaan yli 30.000 euron urakat. Useat seurakunnat kilpailuttavat omien hankintasääntöjensä mukaan myös paljon pienemmät tehtävät.
– Julkisyhteisön pitää olla tarkkana, että pienetkin hankkeet tehdään avoimesti, oikeudenmukaisesti ja kokonaistaloudellisesti. Ketään ei saa suosia perusteettomasti, Ilveskoski sanoo.
Kilpailutuksen yhteydessä voidaan tarkastella yrittäjän suosituksia ja aiempien suoritusten laatua.
Ilveskoski kertoo, että heillä on ulkoistettu viitenä–kuutena kesänä kesäleirikeskusten ruokahuolto. Yrittäjän laskutukseen sisältyy toiminnan kaikki kulut, ruokatarvikkeet ja yrityksen sisäiset palkat. Seurakunta antaa palvelun tuottajille vain tilat.
Ilveskosken mukaan kilpailutus tehdään yhtenä pakettina kaikkiin kohteisiin useaksi vuodeksi kerrallaan. Ratkaisu on palveluntuottajalle hyvä, koska se tietää, että toimeksiantosuhde jatkuu. Yrityksen motivaatio tuottaa laatua pysyy korkeana.
– Seurakunnalle puolestaan on hyväksi, että toiminta on tekijöille tuttua seuraavinakin vuosina. Yritys rekrytoi työntekijänsä ja vastaa sairas- ja poissaoloista. Näin seurakunnalta säästyy paljon työtä, vaivaa ja aikaa varsinaiseen tehtäväänsä, Ilveskoski perustelee.
Ruokahuollon ulkoistuksessa noudatetaan tarkkoja laatukriteereitä paitsi ammattitaidon, myös ruuan terveellisyyden suhteen. Toimijan koko ei ratkaise.
Firmalle ulkoistaminen ei ole automaattisesti edullisempaa
Käytännössä ulkoistaminen tarkoittaa usein yrityksen käyttöä. Tehtäviä voidaan Matti Ilveskosken mukaan kuitenkin antaa myös yksityishenkilölle. Tällöin kyseessä on aina työsuhde ja henkilöstökulut ovat samat kuin oman henkilökunnankin kanssa.
– Tehtävien ulkoistaminen firmalle ei silti aina tule edullisemmaksi kuin työsuhteisen tekijän pestaaminen. Tilanteet ja toimeksiannot ovat niin tapauskohtaisia, että mitään vertailuja kulueroista ei voi tehdä, hän huomauttaa.
Tampereella esimerkiksi pohdittiin teknisen kaluston huolto- ja korjaustehtävien ulkoistamista palveluntuottajalle, kun oma työntekijä jäi eläkkeelle. Saatujen tarjousten perusteella oli edullisempaa palkata uusi ihminen työsuhteeseen kuin antaa tehtävä ulkopuoliselle yrittäjälle. Yrittäjät voivat joskus laskuttaa itsensä ulos tehtävistä.
Tampereen yhteisen seurakuntatyön johtaja Timo Takala toteaa, että monen ulkopuolisen tahon kanssa tehdään toiminnallista yhteistyötä myös ilman ostopalvelusopimuksia. Esimerkiksi Tampereen NMKY:n kanssa tehdään runsaasti nuorisodiakoniaan liittyvää yhteistyötä, jossa raha ei liiku.
Palvelevan Puhelimen päivystys on hankittu Tampereella ostopalveluna Setlementtiyhdistys Naapurilta 1990-luvulta asti, mutta seurakuntayhtymän organisaatiomuutoksen yhteydessä se siirretään omaksi toiminnaksi ensi vuoden alusta. Toiminta perustuu koulutettujen vapaaehtoisten työhön. Heille ei makseta palkkaa, vaan kulukorvauksia.
– Naapuri ry on hoitanut tehtävän erittäin hyvin, mutta tässä yhteydessä katsottiin järkeväksi siirtää se osaksi omaa toimintaa. Toivon, että Naapurin vapaaehtoiset sankoin joukoin jatkaisivat seurakunnan nimissä samaa tehtävää, Takala korostaa.
Laajalla alueella on mietittävä siivoushenkilöstön logistiikkaa
Jyväskylän seurakunnan vt. hallintojohtaja, talouspäällikkö Markku Laitisen mukaan talo- ja ruokahuoltoa on järkevää ulkoistaa monista syistä. Siivousta ulkoistetaan esimerkiksi tilojen määräaikaisten vuokrasopimusten vuoksi. Joissakin tapauksissa tilan vuokranantajan kautta tulevat myös kaikki siivouspalvelut.
Kesän rippikoululeirien sesongin ajaksi seurakunta on useina vuosina vuokrannut Kuortaneelta noin kahdeksi kuukaudeksi Lapuan Haapaniemen hiippakuntakartanon täysihoitopalveluineen.
Jyväskylän seurakunnan ääripäät ovat Tikkakoski pohjoisessa ja Korpilahti etelässä. Toimipisteet ovat hajallaan, joten oman siivousryhmän liikkuminen äärestä laitaan ei ole kannattavaa.
– Valittu operaattori hoitaa henkilöstön palkkaamisen logistisesti parhaaksi katsomallaan tavalla, Laitinen toteaa.
Vahtimestaria ei voida ulkoistaa
Jyväskylässä haudankaivuu on ulkoistettu yhdelle urakoitsijalle Korpilahdella, Säynätsalossa ja Tikkakoskella.
– Tässä kilpailutuksessa yrittäjän konekanta merkitsee paljon, Laitinen toteaa.
Vartiointitehtäviä ulkoistetaan usein, mutta vahtimestarit sen sijaan ovat pääsääntöisesti omilla palkkalistoilla. Vahtimestarit toimivat hengellisen työn rajapinnassa ja ovat seurakunnan käyntikortteja suurelle yleisölle.
– Vahtimestarityö on hienovaraista. Siinä pitää tuntea seurakunnan tehtävät ja toimitushenkilöstö, joten ulkopuolista ei juuri voi ottaa tehtävään kuin poikkeustapauksessa.
Seurakunnan on varmistettava, ettei se tue harmaata yrittäjyyttä
Kilpailutusta ohjaavat toimivaltuudet, hankintaohjeet ja hankintalaki. Toimeksiantoja voidaan sopia toiminimien lisäksi verokortilla työskenteleville yksityishenkilöille.
Laitisen mukaan verokortilla työskentelevän korvaus maksetaan aina palkkana, mihin liittyy palkan kaikki oheiskulut.
– Tämä saattaa tuottaa henkilöstöpalveluille hiukan enemmän vaivaa kuin yrittäjän korvaukset. Toisaalta yrittäjien kohdalla on aina valvottava, että kaikki eläkevakuutus-, alv- ja ennakkoperintärekisterimerkinnät ovat kunnossa. Jos yrittäjän merkinnät eivät ole kunnossa, hänen tekemänsä työsuoritus pitää maksaa verokortillisena.
Jos yrittäjän papereissa on epäselvyyttä, hän käytännössä tipahtaa helposti pois toimeksiannoista.
– Eläkkeistä huolehtivan Kevan tarkastaja kävi meillä vasta kuukausi sitten. Julkisyhteisönä meille on annettu vastuu toimia tarkkojen sääntöjen mukaan, ettei tueta harmaata taloutta.
Hengellistä työtä ulkoistetaan niukasti
Paikoin seurakunnan hengellistä toimintaa ja jopa jumalanpalveluksia ulkoistetaan herätysliikkeille, järjestöille, eläkeläispapeille, keikkakanttoreille tai lähiseurakuntien työntekijöille. Pääsääntöisesti hengellinen toiminta pysyy kuitenkin oman väen käsissä.
Lohjan seurakunnassa Suomen Evankeliumiyhdistys Sley on vuosikymmeniä vastannut omatoimisesti yhdestä seurakunnan messusta kerran kuussa Virkkalan kirkossa.
Kyseessä on ollut win–win -tilanne, jossa rahaa ei ole liikkunut. Sley on tuonut pappinsa ja kanttorinsa kirkkoon ja toteuttanut koko messun. Tämä on ollut liikkeelle tärkeää omaa toimintaa, ja samalla se on helpottanut seurakunnan työntekijöiden tehtävälistoja.
Hengellisen työn ulkoistuksissa opilliset painotukset nousevat herkästi ongelmiksi. Toimintaan ei ole yksiselitteisiä kriteereitä ja mittareita, kuten tukitehtävien teettämiseen ulkopuolisilla. Hengelliset toimeksiannot vaihtelevat seurakunnittain ja liittyvät yleensä kirkkotilojen käyttöön. Niistä vastaa kirkkoherra yhdessä kirkkoneuvoston kanssa.
Eri ulkoistusvaihtoehtojen plussat ja miinukset
Yrittäjän palkkaaminen
+ yksi lasku toimeksiannosta
+ huolehtii laitteet, tarvikkeet ja työntekijät
+ voidaan solmia usean vuoden sopimuksia
+ laskuun sisältyvät kaikki oheiskulut
+ vähäinen sisäinen byrokratia
– pitää selvittää yritystaustat
– pitää valvoa toiminnan laatua
– voi laskuttaa itsensä ulos tehtävästä
– kilpailutus voi olla työlästä
+ voi olla kokonaistaloudellisesti edullinen
Yksityishenkilön palkkaaminen verokortilla
– palkka kuukausittain tai tehtävittäin
– pitää rekrytoida sijaisia ja hankkia tarvikkeet
– voi irtisanoutua helposti
– palkan päälle maksetaan sosiaalikulut
– hieman enemmän byrokratiaa
– pitää hallinnoida palkkamaksut
– esimiesvalvonta
– vaikea palkata lyhyeen työsuhteeseen
+ palkka noudattaa alan yleissopimuksia
+ voi olla kokonaistaloudellisesti edullinen