Suomalaisilta hautausmailta 1800-luvulla varastetut pääkallot saatetaan vihdoin palauttaa Suomeen. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallintoneuvos Joni Hiitola kertoo, että ministeriö teki vuodenvaihteessa Ruotsille palautuspyynnön.
– Syksyllä kävimme asiasta keskusteluja Ruotsin suurlähetystön kanssa ja sovimme, että ministeriö tekee virallisen kirjeen, jossa pyydetään jäänteiden palauttamista.
Toistaiseksi kirjeeseen ei ole saatu virallista vastausta. Syksyn keskustelujen perusteella Hiitola kuitenkin arvioi, että Ruotsissa olisi halukkuutta edistää asiaa ripeällä aikataululla.
– Jos kaikki menee hyvin, niin palautus voisi tapahtua loppukeväästä.
Hiitolan mukaan myös niiden seurakuntien kanssa, joiden hautausmailta kalloja aikanaan vietiin, on käyty alustavia keskusteluja asiasta. Seurakunnilta on varmistettu, että niillä on valmius ottaa jäänteet vastaan ja huolehtia niiden hautaamisesta.
KALLOJA VEIVÄT 1800-luvun lopulla ruotsalaiset rotututkijat. Kallojen avulla he pyrkivät osoittamaan, että suomalaiset ovat alempaa rotua kuin ruotsalaiset ja muut skandinaavit.
Suomesta viedyt kallot ovat olleet tähän asti Ruotsissa Karoliinisen instituutin hallussa. Hiitolan mukaan yliopiston varastossa on 77 kalloa, joiden alkuperä on varmasti Suomessa.
Niistä noin 40 on Pälkäneeltä. Muut ovat Rautalammilta, Pielavedeltä ja Joensuun Enosta. Muutamien kallojen tarkka alkuperä on vielä epäselvä.
KALLOJEN PALAUTTAMISTA ovat vaatineen ruotsinsuomalaiset aktivistit. He nostivat asian julkisuuteen vuonna 2018. Myös Pälkäneen kirkkoherra Jari Kemppainen on ollut hankkeessa mukana alusta asti.
Eduskunnassa asiaa on pitänyt esillä pirkanmaalainen kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.). Hän on tehnyt kallojen palauttamisesta useita kirjallisia kysymyksiä asiasta vastanneille ministereille.
Jari Kemppainen kertoo, ettei seurakunta ole vielä saanut virallista ilmoitusta siitä, että kalloja oltaisiin palauttamassa. Hän on kuitenkin osallistunut tammikuussa kunnan kanssa neuvotteluihin, joissa on pohdittu jäänteiden palauttamiseen liittyviä käytännön asioita.
ENSISIJAINEN HAUTAPAIKKA Pälkäneellä on Jari Kemppaisen mukaan Pälkäneen rauniokirkon ympäristö. Sieltä kallot aikanaan myös vietiin.
Rauniokirkon ympäristön käytöstä päättää Pirkanmaan maakuntamuseo. Jos hautaaminen sinne ei onnistu, kallot haudataan Pälkäneen uudelle hautausmaalle.
Kemppainen kertoo toivovansa, että 1800-luvun lopulla anastetut kallot saataisiin pitkään kestäneen matkan jälkeen takaisin kotikunnan multaan.
– Kirkollisessa elämässä, valtion elämässä ja erityisesti hämäläisessä elämässä aika ei tosin ole kovin pitkä.
Kallojen palauttamisesta uutisoi ensimmäisenä Aamulehti.
Lue myös:
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!