Kirkkojen maailmanneuvostoon (KMN) liittyi vuonna 1961 New Delhin yleiskokouksessa jo vuonna 1921 perustettu Kansainvälinen lähetysneuvosto (International Missionary Council, IMC).
KMN:n rakenteissa IMC:n työn jatkaja on Maailmanlähetyksen ja evankelioimisen komissio (CWME).
Millä tavalla lähetystyö näkyy ja on osa Kirkkojen maailmanneuvoston työtä? Ja millä tavalla missio näkyi ja oli osa Karlsruhessa pidettyä yleiskokousta?
Kysymykseen vastaavat paikalla yleiskokouksessa olleet Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson sekä Suomen lähetysneuvoston puheenjohtaja, Patmos-lähetyssäätiön lähetyssaarnaaja Timo Keskitalo.
”Spiritualiteetti voisi olla lähetystyön tulevaisuutta ajatellen keskeistä”
Rolf Steffansson muistuttaa, että ennen KMN:n Busanin 2013 yleiskokousta KMN:n Maailmanlähetyksen ja evankelioinnin komissio julkaisi lähetysasiakirjan Yhdessä kohti elämää.
– Sitä käsiteltiin temaattisessa täysistunnossa. Karlsruhessa ei nyt ollut vastaavaa lähetystyötä käsittelevää temaattista täysistuntoa. Kuitenkin voi nähdä, että kokouksen pääteema ”Kristuksen rakkaus liikuttaa maailmaa sovintoon ja yhteyteen” on vahvasti missionaarinen, Steffansson sanoo.
Steffansson toteaa, että täysistunnoissa Yhdessä kohti elämää -painotukset, kuten vaikeasti käännettävä transformaatio, missio marginaaleista ja opetuslapseus olivat vahvasti sisällöllisesti mukana.
– Miten opetuslapseus näkyy suhteessa rasismiin, muukalaisvastaisuuteen ja eriarvoisuuteen? Miten opetuslapseus muuttaa meitä, ja miten kirkko muuttaa maailmaa?
Lisäksi ekumeenisissa keskusteluissa lähetystyön uudelleenajattelua, evankeliointia ja oikeudenmukaisuutta ja ekumeenista dialogia koskien syntyi Steffanssonin mukaan suosituksia, jotka ohjaavat komissioiden työskentelyä seuraavien vuosien aikana.
– Itse olisin toivonut enemmän työskentelyä siitä, miten usko Kristukseen välittyy. Täysistunnoissa kritisoitiin negatiivisia malleja, joissa lähetys, kolonialismi ja valtasuhteet yhdistyvät. Näiden kielteisten kytkentöjen purkamiseksi tarvitsemme vielä paljon työtä.
Mutta mitkä sitten ovat positiiviset mallit? Steffanssonin mukaan Karlsruhen yleiskokouksen ajatus oli vahvasti, että viesti Kristuksen rakkaudesta välittyy kirkon tekojen, diakonian kautta.
Toinen vastaus löytyy Steffanssonin mukaan yleiskokouksen rikkaasta ja inklusiivisesta liturgisesta elämästä, jossa katumus, rukous ja ylistys yhdistyivät vieraanvaraisella tavalla.
– Kuten Taizésta Karlsruhessa kuulimme, elävä spiritualiteetti voisi olla lähetystyön tulevaisuutta ajatellen keskeisessä asemassa, Rolf Steffansson sanoo.
”Lähetystyön uoma Kirkkojen maailmanneuvostossa on hiipunut”
Timo Keskitalo kertoo, että yleiskokouksen viimeisen täyden päivän aamun suuressa yhteisessä tilaisuudessa esiteltiin kuvakavalkadin ja puheiden avulla Kirkkojen maailmanneuvoston syntyjuuria.
– Syntyjuurena esiteltiin vain kristillinen opiskelijaliike ja nuorisoliikkeet. Lähetysliikkeet eivät saaneet mainintaa, Timo Keskitalo toteaa.
Hän jatkaa, että edellisenä iltana oli Maailmanlähetyksen ja evankelioinnin komission (CWME) järjestämä tilaisuus, jossa Kirkkojen maailmanneuvoston synty esitettiin kirkkojen ja lähetysliikkeiden yhteisenä projektina.
– Tämän missiologisen iltatilaisuuden osallistujia oli parikymmentä, joista viisi oli suomalaisia.
Keskitalon mukaan vaikuttaa siltä, että lähetystyön uoma Kirkkojen maailmanneuvostossa on hiipunut, samalla kun sosiaalisen vastuun uoma kirkkojen vastuutehtävänä on vahvistunut.
– Sudanilainen kokousosallistuja kertoi ihmetellen, miten hänen ehdotuksensa lähetystyön esillä pitämisestä torjuttiin pienryhmän kokoontumisessa. Samoin huomasin minäkin ekumeenisen keskustelun ryhmässäni tulleeni tyrmätyksi, kun ehdotin mainintaa evankeliumin esillä pitämisestä niille, jotka eivät ole sitä vielä kuulleet. Tällainen maininta kuulemma voisi herättää kovasti kiusallisia kysymyksiä. Jeesus ainoana tienä Jumalan luo on siis arka asia.
Keskitalon mukaan Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokouksen 3500 osallistujan joukossa oli valtavasti niitä, jotka ovat kiitollisia kristilliselle lähetystyölle ja niitä, jotka jatkavat lähetystyön tekemistä omassa ympäristössään.
– Näiden osallistujien äänet jäivät tällä kertaa kuitenkin hiljaisiksi.
Samalla, kun valta Kirkkojen maailmanneuvostossa vähitellen liukuu globaaliin etelään, nousee lähetystyön ja evankeliumisen asia Keskitalon mukaan vääjäämättä enemmän etusijalle.
– Siinä vaiheessa haastavin lähetyskenttä onkin epäilemättä maallistunut länsi. Kuten viimeisimmät lähetysasiakirjat ilmaisivat asian, olemme siirtymässä aikaan, jolloin lähetystyön elämää synnyttävä muutosvoima tulee marginaaleista, siis vallan reuna-alueilta, Timo Keskitalo sanoo.
Lue Kotimaasta 16.9. KMN:n Maailmanlähetyksen ja evankelioinnin komission johtajan Risto Jukon haastattelu komission tehtävästä ja työstä.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä