Kirkon alat ry:n toiminnanjohtaja Ritva Rasila on jäämässä eläkkeelle. Jos rippikouluikäinen sukulaistyttö tai -poika kysyisi häneltä, kannattaako hakeutua kirkkoon töihin, Rasila empisi vastausta.
Hän kehottaisi kysyjää ainakin hankkimaan niin sanotun kaksoistutkinnon, joka antaa mahdollisuuden työskennellä myös muualla kuin kirkoissa.
– Yksiselitteisesti en uskaltaisi vastata kyllä. Kirkko ei työantajana ole helppo, siellä on paljon omaa kulttuuria ja omia säädöksiä, siellä vallitsee hierarkkisuus. Urakehitysnäkymät eivät välttämättä ole hyvät.
Rasila viittaa myös kirkkohallituksen tilastoihin, joiden mukaan kirkon henkilöstö vähenee prosentin vuodessa. Jos sama tahti jatkuu, henkilöstö on puoliintunut vuoteen 2065 mennessä.
Ortodoksien työehtosopimuksesta uutisoitiin Amerikassa saakka
Ritva Rasila täyttää 63 kesäkuun alussa. Hänen viimeinen työpäivänsä on vasta tammikuun lopussa 2016, mutta käytännössä hän jää töistä pois syksyllä. Vuosien varrella pitämättömät lomat ovat kasautuneet monen kuukauden mittaiseksi kokonaisuudeksi. Niiden pitämisestä on sovittu työnantajan kassa.
Uusi toiminnanjohtaja on ollut haussa ja hänet valitaan toukokuussa. Hän aloittaa syyskuun alussa. Silloin Ritva Rasila on vielä töissä projektiluonteisesti neuvottelemassa vapaakristillisten yhteisöjen eli käytännössä helluntailiikkeen palkkasopimusta.
Rasila on ollut aloitteentekijä, kun Kirkon alat ry laajentui pelkästään luterilaisen kirkon ammattiryhmien edunvalvontajärjestöstä koko kristillisen työelämäkentän järjestöksi.
– Uudet sopimusalat muuttivat liiton profiilia.
Kirkon alat ry:n jäseniä ovat nykyisin myös Ortodoksien Kirkon Työntekijät ry, Kristillisten järjestöjen työntekijät ry sekä HEPL ry eli helluntaiseurakuntien työntekijät.
Ortodoksien työehtosopimus vuonna 2007 oli laatuaan ensimmäinen maailmassa, ja siitä uutisointiin Yhdysvaloissakin.
Kirkon alat ry. on suurin kirkkosektorin kolmesta työntekijäpuolen sopijatahosta. Muut ovat akateemisia edustaja Juko (Aki-liitot) sekä Jytyn (Kirkon alan ammattiliitto) ja JHL:n jäseniä edustava Kirkon alan unioni. Työnantajaa edustaa Kirkon työmarkkinalaitos.
Haukuttiin demariksi
Ritva Rasila syntyi Lapualla, jossa kävi myös koulunsa. Hän hakeutui 1970-luvun alussa Tampereelle opiskelemaan toimittajatutkintoa.
– Silloin elettiin taistolaisaikaa, mutta en ehtinyt olla mukana opiskelijariennoissa, sillä olin mennyt nuorena naimisiin ja meillä oli lapsi.
Rasila työskenteli useissa lehdissä, muun muassa silloisissa kokoomuslaisissa Vaasassa (sittemmin Pohjalainen) ja Aamulehdessä.
– Varsinkin Vaasa-lehti oli tärkeä työpaikka, siellä kehittyi toimittajaidentiteettini, Rasila sanoo ja muistelee lämmöllä päätoimittaja Ilmari Laukkosta ja toimituspäällikkö Erkka Malmivaaraa.
– Mieleeni jäi sivistyneen kulttuuripersoona Laukkosen ohje toimitukselle: tehkää te vain hyvää lehteä, minä hoidan politiikan.
Rasila työskenteli myös tamperelaisessa sosialidemokraattisessa Kansan lehdessä. Niin ikään hän on ollut päätoimittajana tamperelaisessa kaupunkilehti Kotikaupungissa ja parkanolaisen Ylä-Satakunnassa.
– Kun mieheni sitten sai töitä pääkaupunkiseudulta, muutimme Tuusulaan.
Rasila pääsi toimittajaksi Suomen Sosiaalidemokraattiin (nykyisin nimellä Demokraatti), mutta vuorotyö ei ollut paras mahdollinen ratkaisu kahden lapsen äidille. Hän päätti hakea Kotimaassa avoimena olevaa toimituspäällikön tehtävää.
Kotimaasta Rasila siirtyi Akavan Erityisalojen Keskusliitto ry:n (nykyisin Akavan Erityisalat) viestintäpäälliköksi ja sieltä Kirkon alat ry:n (vuoteen 2006 asti Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijain Liitto) toiminnanjohtajaksi. Työmarkkina-asiat olivat hänelle tuttuja jo toimittajavuosilta. Kotimaan aikana myös kirkon ay-kenttä oli tullut tutuksi.
Rasilaa pidettiin kirkon piireissä sosiaalidemokraattina, koska hän oli työskennellyt liikkeen lehdissä.
– Puoluepolitiikkaan meno ei kuitenkaan ole ollut minun juttuni. Ymmärrän ehkä liian hyvin eri puolueiden motiiveja, hän sanoo.
Suojattomuus kritiikin edessä
Kun Ritva Rasila 15 vuotta sitten aloitti tehtävässään, oli seurakunnissa ja kirkossa työpaikkana vielä paljon vahaa ja pysähtynyttä.
– Nykyään mikään ei ole enää samalla tavalla itsestään selvää. Sovinnainen kirkollinen elämäntapa on kadonnut. Yhteiskunnan muutos heiluttaa kirkkoa uudella tavalla ja työntekijät joutuvat reagoimaan siihen. Jäsenistö vähenee, talous heikkenee. Keskusteluilmapiiri on myös muuttunut.
– Kirkon työntekijät ovat edelleen poikkeuksellisen sitoutuneita työnantajaansa ja ottavat monet julkisuudessa tapahtuvat kirkkoon ja kristillisiin toimijoihin kohdistuvat hyökkäykset henkilökohtaisesti. He kokevat olevansa suojattomia kaiken kirkkoihin kohdistuvan kritiikin edessä.
Kirkon alat ry ei voi suojata jäseniään yhteiskunnalliselta muutokselta, mutta se voi työmarkkinaosapuolena ajaa heidän etuaan ja antaa neuvontaa työelämän kysymyksissä. Kirkon alan ry:n toimistossa työskentelee kahdeksan ihmistä, joista kaksi on juristeja. Lisäksi työpaikoilla eri puolella Suomea toimii 415 luottamusmiestä.
Helsingin Itä-Pasilassa sijaitsevaan toimistoon tulee päivittäin ja viikoittain kyselyitä myös riita-asioista, työpaikkakiusaamisesta, ylitöiden maksamisesta, pakkausjärjestelmän soveltamisesta sekä nimitys- ja valinta-asioista.
Rasila sanoo, että moni tapaus joka heille toimistoon tulee, olisi herkkupala lehdistölle, mutta Kirkon aloilla ei ole tapana vuotaa räikeitäkään tapauksia medialle.
– Tämä on pieni ala. Haluamme suojella myös työntekijää, että heidän elämänsä ei esimerkiksi vaikean työsuhdetilanteen jäljiltä mene tyystin raiteiltaan, ei ainakaan meidän syystämme. Ehkä tämän vuoksi meitä joskus haukutaan nyhveröiksi, että emme muka tee mitään. Kyllä me teemme, mutta emme banderollit liehuen.
Lastenlapsia ja puutarhanhoitoa
Ritva Rasilan tehtäviin toiminnanjohtajana on kuulunut toimiston johtaminen, hallinto ja neuvotteluasiat. Hän on ollut myös julkaisujen, kuten Kirkon töissä -lehden päätoimittaja.
– Eläkevuosia varten minulla ei ole mitään tarkkoja suunnitelmia. Kolme lastenlasta saavat varmasti huomiota, kuten myös järjestötoiminta ja puutarhanhoito, paljastaa Tuusulan Nuppulinnassa asuva Rasila.
Vuonna 1957 perustettu Kirkon alat ry on kirkon ja kristillisten järjestöjen palveluksessa olevien työntekijöiden ammatillinen etujärjestö, joka pyrkii parantamaan jäsentensä palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja.
Kirkon alat ry on Suomen suurin kirkollinen ammattiliitto, sillä on noin 7000 jäsentä, ja se on työmarkkinakeskusjärjestö STTK:n jäsen.