Risto Uimonen arvioi Kotimaa24:lle, miksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti itselleen palkkionalennusta. Hän ei usko, että Niinistö olisi ajanut Suomeen yleistä palkka-alea.
Ensinnä Uimonen kehuu Niinistön uudenvuodenpuhetta. Edellisen kerran vastaavankaltaisen keskustelun herättänyt puhe on kuultu Uimosen muistaman mukaan Kekkosen aikana.
Puhe ja Niinistön aloite palkkionsa alentamisesta liittyvät saumattomasti toisiinsa. Vaikka presidentiltä on riisuttu valtaa, Niinistö onnistui Uimosen mielestä käyttämään erinomaisesti puhevaltaansa ja arvovaltaista asemaansa hyväkseen.
– Tapa, jolla Niinistö puheensa piti, oli tarkoin harkittu. Kyseessä ei ollut katsauspuhe, vaan puhe jossa on selkeä yhteiskunnallinen sanoma.
On pohdittu, oliko Niinistön tavoite puuttua huipputuloja vetävien yritysjohtajien ja eliitin palkkoihin vai vaikuttaa ilmapiiriin, jossa talouskurimuksessa kärvistelevä Suomi saataisiin taipumaan yleiseen palkka-aleen.
Uimonen muistuttaa ensinnä, että presidentin puhe on täyttänyt tehtävänsä. Yhteiskunta keskustelee. Puheen tarkoitusperistä ei ole tarkkaa tietoa kuin Niinistöllä itsellään, joten Uimonen sanoo joutuvansa tyytymään arvioihin.
Uimosen mukaan uudenvuodenpuheessa ja siihen niveltyvässä palkkion alentamisessa oli kaksi viestiä.
– Viesti numero 1 oli se, että Niinistö halusi tähdentää yleisen taloustilanteen vaikeutta ja kiinnittää huomiota siihen, että kaikkien on oltava mukana talkoissa.
Uimonen ei usko, että presidentti tavoitteli puheellaan yleistä nimellispalkkojen alea.
– Mikään puheessa ei viittaa siihen.
Kun työnantajaleiri on Etelärannasta pitänyt esillä palkanalennus- tai nollaratkaisupuheita, Niinistö halusi Uimosen tulkinnan mukaan kääntää keskusteluun moraaliin ja etiikkaan.
– Hän käänsi huomion yritysjohtajien omaan saalistushaluun ja omien etujen ajamiseen.
Uimonen katsoo, että ilmapiiri on muuttunut Niinistön aloitteen jälkeen siihen suuntaan, että yleinen palkkojen leikkaus toisaalta ja korkeat palkankorotukset toisaalta ovat ainakin toistaiseksi pois työmarkkinaosapuolten neuvottelupöydästä.
– Varmaan siitä keskustellaan, kuinka lähelle nollaa mennään.
Uimonen tosin muistuttaa, että jos tehtäisiin palkkaratkaisu, jossa nimellispalkankorotukset jäisivät alle prosenttiin, reaalipalkat alenisivat tosiasiallisesti inflaation vaikutuksesta.
Kirjassaan Puolivallaton presidentti – Sauli Niinistön pitkä kiri Mäntyniemeen (Wsoy 2012) Uimonen luo Niinistöstä kuvaa pyyteettömästä toimivasta hyväntekijästä. Niinistö ei ole pitänyt itse melua siitä, että hän on aktiivinen hyväntekijä ja on luopunut ennenkin omista etuuksistaan.
– Esimerkiksi 2007 Niinistö ilmoitti heti eduskuntavaalien jälkeen, että hän lahjoittaa Euroopan investointipankista tulevanylimenokauden korvauksen kokonaisuudessaan hyväntekeväisyyteen. Hän kantoi jo silloin vastuuta samalla tavoin kuin nyt.
Presidenttipeliä?
Kun tietoa Niinistön palkkionalennuksesta tuli MTV3:n kautta julkisuuteen, eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma liputti hyvin pian kansanedustajien palkkion alentamisen puolesta.
Uimonen katsoo Heinäluoman päässeen nopealla ulostulollaan myös profiloitumaan asiassa. Hän näkee Heinäluoman toiminnassa jopa merkkejä presidenttipelistä.
– Saattaahan olla, että tässä on Heinäluomalla menossa oma pitkäaikainen operaatio, joka liittyy SDP:n seuraavaan presidenttiehdokuuteen, Uimonen pohtii.
– Niinistö puuttui omalla puhemieskaudellaan kovalla kädellä eduskunnan rahankäyttöön ja aiheutti erittäin kovaa suuttumusta kansanedustajien keskuudessa. Sillä voitti kuitenkin sympatiaa kansan keskuudessa. Heinäluoman kohdalla on vähän samat ainekset ilmassa.
Uimonen itse muistuttaa, että kansanedustajat saavat palkkionsa päälle verovapaita korvauksia. Hänen mielestään verovapaista kulukorvauksista pitäisi luopua.
– Ettei olisi tällaista rälssiä.
Kansanedustajien palkkion alennus sinänsä olisi vain hyvä symbolinen ele. Mutta jos kansanedustajien kaikki tulot eduskunnasta olisivat kokonaan veronalaisia, Uimosen mielestä annettaisiin tasa-arvoinen viesti siitä, että kansaa ja sen valitsemia edustajia kohdellaan samalla tavalla.
Presidentin palkkio on verotonta. Tätä Uimonen ei välttämättä panisi verolle, koska presidentin tehtävä valtion päänä on poikkeuksellinen.
– En pidä tasa-arvon kannalta merkittävänä, että presidentin palkkiota ja asuntoetua verotettaisiin, vaikka kyllä se minulle sopisi.
Lue myös: Pentikäinen valmis tinkimään palkastaan
Lue Niinistön puheen synnymästä keskustelusta arvioita ensi viikon Kotimaa-lehdestä!