Riparikasteiden yleistymisellä on myös ekumeenisia vaikutuksia – ”Tästä voi tulla uusi yhtymäkohta”

Sakramenttiteologiaan liittyvät erot ovat perinteinen kipukohta luterilaisen kirkon ja maamme protestanttisten vähemmistökirkkojen suhteissa. Useimmat maamme vapaakristilliset yhteisöt eivät pidä sylilapsen kastetta kristillisenä kasteena. Kuva Paavalin kirkon kastepäivästä. Kuva: Jukka Granström

Rippikoulukasteiden yleistyminen haastaa vapaakristilliset yhteisöt pohtimaan sitä, kuinka tärkeänä ne pitävät kasteen toimittamista juuri upottamalla.

Kiitos, kun tuet luotettavaa journalismia!

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1 €, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90 €/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

Edellinen artikkeliPiispainkokouksen suositus: Vähintään kolme prosenttia seurakunnan verotuloista kirkon lähetysjärjestöille ja KUA:lle
Seuraava artikkeliElokuva-arvio: Päivät kuin unta on nostalginen mutta laadultaan epätasainen ystävyyden ylistys