Päivi Räsänen (kd.) ilmaisi Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan (19.12.) olevansa huolissaan siitä, syyllistyvätkö tietyt seurakunnat syrjintään jättäessään tukematta osaa lähetysjärjestöistä.
Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät ovat vähentäneet tiettyjen lähetysjärjestöjen tukemista järjestöjen virkakäsityksen tai rekisteröityihin parisuhteisiin suhtautumisen perusteella. Luottamuselimet ovat nähneet järjestöjen kannoissa syrjivyyttä. Räsänen on puolestaan huolissaan niiden omantunnonvapaudesta ja syrjimättömyydestä, joiden mielestä seurakuntien rahoituspäätökset eivät ole hyväksyttäviä. Räsänen sanoo myös, ettei seurakuntien tehtävä ei ole arvioida kirkon virallisten lähetysjärjestöjen oppia.
Hän huomauttaa, ettei päätöksenteko saa hallintolain mukaan perustua epäasiallisiin tai hallintotoiminnalle vieraisiin perusteisiin ja sen pitää olla ”ennalta määrättyjen, yleisesti hyväksyttävien ja tasapuolisesti sovellettavien perusteiden” mukaista. Hän kirjoittaa, että aiemmin lähetysjärjestöt olivat samalla viivalla ja määrärahojen myöntämiseen oli selkeä ohje.
Kysytte kirkon demokraattisuuden perään ja vetoatte hallintolakiin ja toteatte perustuslain edellyttävän julkiselta vallalta perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. ”Tätä voidaan odottaa myös kirkon sisäiseltä hallinnolta”, kirjoitatte. Odotatteko sisäministerinä ja hallituksen edustajana, että kirkko selvittää nyt lähetysmäärärahojen jakamisen perusteet uudestaan ja syrjiikö se tiettyjä jäseniään?
– Kirjoitukseni ei ollut mikään toimeksianto kirkolle eikä minulla sellaiseen ole valtuuksiakaan. Se oli vain kannanotto.
Näettekö että kirkko tai sen seurakunnat tosiasiallisesti syrjivät tiettyjä herätysliikejäseniään tällä hetkellä?
– Olen saanut runsaasti viestejä tällaisesta kokemuksesta.
Minkä takia otitte kantaa juuri nyt, kun lähetysjärjestöt kirjoittivat juuri sovittelevan adventtiviestinsä ja julkaisivat sen ja keskustelu lähetysmäärärahoista oli kenties sen vuoksi rauhoittumassa?
– Ajankohdalla ei ollut mitään tekemistä adventtiviestin kanssa. Kirjoitin tuon tekstin 12.12. Siinä vaiheessa en ollut nähnyt mitään adventtiviestiä. Helsingin Sanomissa mielipidekirjoitusten julkaisussa on usein viivettä.
Pyydettiinkö teitä kirkon piiristä ottamaan asiaan kantaa tai tuliko siihen toiveita?
– Ei ole pyydetty.
Miehenne on Kansanlähetysopiston rehtori. Opisto kouluttaa Kansanlähetyksen lähettejä ja on oletettavaa, että se saa myös lähettiopiskelijoidensa pääluvun mukaan rahoitusta valtionapuna. Lähetysjärjestön taloustilanteella voisi siis kenties olla jonkinlainen välillinen vaikutus opiskelijoiden määrään. Kansanlähetys on ollut yksi pääkaupunkiseudun seurakuntien talousarviomäärävähennysten kärsijöistä. Onko ristiriitaa siinä, että otatte voimakkaasti kantaa asiassa, vaikka miehenne on kyseisessä asemassa yhdessä niistä lähetysjärjestöistä, jota puolustatte?
– Tällä ei ole tekemistä asian kanssa. Päätökset koskettavat laajasti eri lähetysjärjestöjä. Kansanlähetysopisto ei ainakaan suoraan saa seurakuntien lähetysmäärärahoista senttiäkään.
Lue myös: Räsänen asettaa kirkon demokraattisuuden kyseenalaiseksi
Tutkija: Ministeri Räsäsen laittomuussyytökset pitäisi selvittää