Klaas Hendriksen puheessa ei käsitellä kuoleman jälkeistä elämää eikä puhuta persoonallisesta Jumalasta.
– Minulla ei ole kykyä uskoa kuolemanjälkeiseen elämään. Minulle elämä ja tehtävä liittyvät aikaan ennen kuolemaa, Hendriksen sanoo BBC:n haastattelussa.
Jumala ei ole Hendriksenille ”olento”, vaan yhteisöllisesti jaettu kokemus. Raamatun opetukset Jeesuksesta puolestaan ovat hänelle mytologisia kertomuksia miehestä, joka ei ehkä koskaan ole edes elänyt.
Hendriksen julkaisi vuonna 2007 kirjan Geloven in een God die niet bestaat. Nimi merkitsee suomennettuna ”Usko Jumalaan jota ei ole olemassa”. Kirja sai monet vaatimaan hänen erottamistaan, mutta kirkon päättävät elimet totesivat Hendriksenin ajatusten myötäilevän laajan kirkossa vaikuttavan joukon ajatuksia ja täten häntä ei katsottu voitavan panna viralta.
Amsterdamilaisen Free University -yliopiston tutkimus osoitti, että joka kuudes protestanttikirkon pappisvirassa Hollannissa toimiva on joko ateisti tai agnostikko.
Kirkon radikaaleimmat ajattelijat tiedostavat hylkäävänsä monia klassisen kristinuskon dogmeja, mutta painottavat etteivät halua luopua kristinuskon todellisesta merkityksestä.
– Ei ole olemassa yhtä vastausta. Monet perinteiset uskomukset ovat ihmisen kokemukselle ulkopuolisia ja niistä on tullut ehdottomia ja koskemattomia, sanoo Hendriksenin kollega Kirsten Slettenaar.
Monet protestanttikirkossa käyvät kokevat dogmeista luopumisen vapauttavana. Heidän mukaansa näin syntyy tila uskoa siihen minkä itse kokee ja tuntee oikeaksi. Kirkossa radikaalia linjaa kannattavat toivovat ajattelunsa johtavan jonkinlaiseen ”koelaboratorioon” siitä minkälaisin eri tavoin kristillinen usko voidaan mieltää.
Aiheesta uutisoi BBC:n verkkosivut.