Kun Kristus kärsi ristillä, luomakunta seurasi tapahtumia voimakkaasti myötäeläen.
– Voi tätä surun ja tuskan suuruutta, huokaisivat myös metsien kasvit.
Eräs vaatimaton varpukasvi seurasi ensimmäisen pääsiäisen tapahtumia niin voimakkaasti, että sen marjat värjäytyivät punaisiksi.
– Anteeksi, me pilasimme luomistyön, kasvit sanoivat.
– Älkää suotta pyydelkö anteeksi, Kristuksen kärsimys muuttaa luomakuntaa, sanoi Jumala.
Ja niin Jumala jätti marjojen värin punaiseksi.
– Me lupaamme tehdä hyvän sadon joka vuosi, kasvit sanoivat kiitollisina.
Siitä lähtien puolukoita hohtava metsänpohja on kertonut pelastushistorian tarinaa sille, joka sen osaa lukea.
Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on kanervakasveihin kuuluva monivuotinen varpu. Se viihtyy erityisesti valoisissa ja kuivahkoissa kangasmetsissä ja sitä kasvaa koko maassa.
Puolukka on satoisa ja kerätyin luonnonmarjamme. Vuosittain metsistä kerätään noin 100 miljoonaa kiloa punaista herkkua. Puolukkasato vaihtelee vuosittain (arviolta 200–500 miljoonan kilon välillä), mutta ei läheskään niin paljon kuin mustikkasato, sillä puolukka kukkii pari viikkoa mustikkaa myöhemmin, jolloin säät ovat suotuisammat.
Punainen pikku pommi maistuu myös monille eläimille, kuten karhuille ja linnuille. Jopa suden tiedetään syövän liha-aterioiden höysteeksi puolukkaa.
Puolukka on yksi luonnon apteekin perustuotteista ja sillä on runsaasti terveysvaikutuksia.
Puolukkaa ei pidä sekoittaa sianpuolukkaan, jonka kuivan jauhoiset marjat eivät kelpaa syötäviksi.
Puolukka on luonnon anti, luonnon kädenojennus. Siihen kannattaa vastata kiitollisuudella ja marjan kirpeän villistä mausta nauttien.
Juttu on julkaistu aikaisemmin Kotimaa-lehdessä.