Heikki Ylikangas (kuvassa) ei usko kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps) blogissaan tapaninpäivänä esittämää arvelua siitä, että voimakas uskonnollisuus Yhdysvaltojen eräissä osissa korreloisi samojen alueiden keskimääräistä suuremman väkivaltaisuuden kanssa.
– Suomen historian perusteella ei voida tehdä sellaista päätelmää, Ylikangas sanoo.
Ylikangas on tutkinut urallaan myös oikeushistoriaa ja varsinkin Pohjanmaan rikoshistoriaa.
– Voidaan kyllä sanoa niinkin, että ei uskonnollisuus ole Suomen historiassa väkivaltarikollisuutta vähentänytkään, mutta ainakaan se ei ole sitä lisännyt.
Ylikangas viittaa tutkimuksiinsa, jossa hän on käsitellyt 1800-luvun herännäisyyden vaikutusta eteläpohjalaiseen elämänmenoon.
– Perinteinen käsitys on kauan kyllä ollut, että maakuntaa 1790-luvulta alkaen piinannut puukkojunkkarikausi olisi loppunut herännäisyyteen. Mutta vasta Amerikan-siirtolaisuus 1880-luvulta alkaen alkoi tehokkaasti poistaa ilmiötä, Ylikangas sanoo.
Hän ei ole tutkinut Yhdysvaltojen tilannetta ja pitää suomalaista ja amerikkalaista yhteiskuntaa hyvinkin erilaisina.
– Henkirikollisuus on Suomessa aina kasautunut vahvimmin alimpien sosiaaliluokkien miehiin. Mustien yliedustus henkirikosten uhrien ja tekijöiden joukossa Yhdysvalloissa lienee yhteydessä siihen, että he ovat väestöosuuteensa nähden yliedustettuja alimmissa sosiaaliluokissa.
Halla-ahon teksti Connecticut, Yhdysvallat ja aseet (26.12.2012) pohdiskelee yhdysvaltalaisten ja kansainvälisten tilastojen pohjalta sitä, missä määrin väljä tai tiukka aselainsäädäntö vaikuttaa väkivaltarikollisuuden yleisyyteen. Yksi Halla-ahon tilastojen pohjalta testaama näkökulma oli, korreloiko jonkun tietyn Yhdysvaltojen osavaltion gallupeissa ilmenevä voimakas uskonnollisuus lisääntyneen väkivaltarikollisuuden kanssa. Halla-ahon esittämä korrelaatio on yllättävä:
”Uskonnottomuus korreloi rauhallisuuden kanssa huomattavasti voimakkaammin kuin uskonnollisuus. Kymmenestä uskonnollisimmasta osavaltiosta peräti yhdeksän kuuluu 15:n väkivaltaisimman joukkoon. 12:sta vähiten uskonnollisesta osavaltiosta 11 sijoittuu paremmin kuin Utahia lukuun ottamatta yksikään uskonnollisimmista osavaltioista.” Halla-aho toteaa tekstissään.
Halla-ahon kirjoitus