Matti Tolvanen poistaisi rikoslaista uskonrauhan rikkomispykälän. Rikoslain 17 luvun 10 § poistamista on esittänyt muun muassa kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps).
Sen sijaan Halla-ahon ehdotus rikoslain niin kutsutun kiihotuspykälän rajaamisesta ei saa Tolvaselta kannatusta. Kiihotuspykälä nousi julkiseen keskusteluun Kokoomuksen Nuorten Liiton ehdotettua ohjelmassaan pykälän poistamista.
Halla-ahon mukaan (11. luvun 10. §) kansanryhmää vastaan tapahtuvan kiihottamisen kriminalisoivaa pykälää pitäisi rajata niin, että se ei kieltäisi mielipiteen ilmaisua tai tiedon levittämistä. Tolvasen mukaan rajaus menisi liian pitkälle.
– Se mahdollistaisi halventamisen. Kun se kohdistuisi ryhmään, ei kunnianloukkauspykälästä olisi hyötyä. Olisi vaikea todeta, että on loukattu yksittäistä ryhmän jäsentä. Jos pykälä rajattaisiin vain rikokseen yllyttämiseen, tulisi lisää rajatapauksia. Myöskään kansanryhmän määrittely ei ole tuottanut ylivoimaisia vaikeuksia ja pykälää on siltä osin pari vuotta sitten muutettu. Tekomuodot on yksilöity ja korkein oikeus on tehnyt muutaman ratkaisun. Ei lakeja voida sillä tavalla säätää, että niitä joka vuosi ryhdyttäisiin muuttamaan, Tolvanen sanoo.
Hän ei pidä uskottavana myöskään ajatusta kiihotuspykälän poistamisesta sananvapauteen vetoamalla.
– Sananvapauteen ei kuulu toisten ihmisten halventaminen ja panettelu. Raja menee siinä, ettei ketään saa halventaa sillä tavoin kuin se on rikoslain tunnusmerkistöön kirjattu. Asioista voi olla eri mieltä ja ajattelua voi kritisoida, mutta perusteita pykälän muuttamiseen ei ole.
Halla-ahon ajatusta uskonrauhapykälän poistamisesta Tolvanen pitää kannatettavana.
– Kiihotuspykälä ja uskonrauhapykälä menevät osittain päällekkäin, ja ne koskevat osittain samoja asioita kuten halventamista ja panettelua. Uskonrauhapykälää ei ole Suomessakaan kovin monta kertaa sovellettu. Uskonnollisten tunteiden loukkaamisen kriminalisointi on vaikeaa määrittelysyistä eikä se olisi enää niin tarpeellistakaan.
Tolvasen mukaan uskonrauhapykälä on karsittu pois monissa länsimaissa toisin kuin esimerkiksi Venäjällä tai joissakin islamilaisissa maissa.
– Kuka sen määrittelee mitä esimerkiksi evankelis-luterilaisessa kirkossa pidetään pyhänä? Määrittelyongelmat ovat aikamoisia, jos menet kysymään asiaa kerran kymmenessä vuodessa joulukirkossa käyvältä henkilöltä, piispalta tai Päivi Räsäseltä, Tolvanen sanoo.
Hän näkee pykälän jäänteenä yhtenäiskulttuurista.
– Silloin se on ollut sitä varten, että on haluttu pitää ihmisten ajattelu mahdollisimman samanlaisena. Nykyisin arvostetaan sitä, että ajattelu olisi mahdollisimman moniulotteista ja sananvapaudelle annetaan etusija.
Lue myös: Zyskowicz vaatii puoluejohdon ja nuorisojärjestön tapaamista