Markus Hiekkanen. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kaivauksilla tehty löytö osoittaa Hiekkasen mukaan selkeästi, kuinka Suomi oli tuohon aikaan yhteydessä muihin Pohjoismaihin ja muuhun Eurooppaan.
Varhaisia kirkkoja on etsitty hänen mukaansa vuosikymmeniä.
– Niitä on arveltu olleen olemassa 1900-luvun alusta lähtien ja monta kertaa on luultu, että sellainen olisi löydetty, mutta näin ei ole käynyt. Kirkkoja lienee aiemmin osittain etsitty vääristä paikoista kuten pakanallisten kalmistojen kohdalta. Olen itse esittänyt sellaisen hypoteesin, että kirkkorakennukset olisivat kuuluneet varakkaan isännän omistamaan taloryhmään kalmiston sijaitessa muualla. Myöhemmin ne ovat houkutelleet ympärilleen myös hautoja, Hiekkanen sanoo.
Suomessa 1100-luku oli vielä esihistoriallista aikaa, josta ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä juuri lainkaan. Seurakuntarakennetta edeltävistä yksityiskirkoista on saatu tietoa aiemmin Saksasta, Tanskasta ja Etelä-Ruotsista. Hiekkasen mukaan kirkkojen rakentajat olivat varakkaita talojen isäntiä.
– Nyt löytynyt kirkkorakennus on hyvin pieni, sen sisään on mahtunut ihmisiä hyvin vähän. Tuona aikana kirkkoihin ei myöskään otettu muita kuin talon omistajat ja heidän sukunsa. Suomen oloista ei paljoa tiedetä, mutta mikäli tuolloin oli piikoja ja renkejä, heillä tai orjilla ei ole ollut kirkkoon asiaa. Se millainen pappi kirkossa on toiminut, on Hiekkasen mukaan todennäköisesti riippunut isännän varallisuustasosta.
– Onko palkattu oma pappi vai onko pappi ollut esimerkiksi kiertävä, jolloin hänellä olisi ollut useita yksityiskirkkoja hoidettavanaan ja talolliset olisivat maksaneet hänelle toimituksista. Katoliset riitit olivat 1100-luvulla ehtineet kehittyä lähes tuhannen vuoden ajan. Hiekkasen mukaan Aurajoen varrelta löytyneen katolisen kirkon messussa on melko varmasti ollut piirteitä, jotka olisivat tunnistettavissa tänäkin päivänä.
– Esimerkiksi messun latinankieliset liturgiset tekstit, ehtoollinen ja kaste ovat olleet olemassa jo 300-luvulla. Latina ei tuolloinkaan ollut ainoa kieli, jota kirkossa kuultiin. Erinäisiä asioita kuten 10 käskyä ja uskontunnustus piti sanoa kansankielellä. Jumalanpalveluksen kansankielisestä saarnasta annettiin määräys 1400-luvun alussa.
Hiekkasen mukaan 1100-luvun Suomea tunnetaan lähinnä hautauskulttuurin perusteella. Kirkon löytöpaikan kulttuuri näyttäytyy niiden valossa hänen mukaansa aika lounaissuomalaisena.
– Kirkkolöytö muuttaa Suomen ei-kirjoitettua historiaa. Sen ajan organisaatiotaso nousi yhdellä hyppäyksellä aivan toiselle tasolle kuin aiemmin. Tutkimuksellisesta tämä antaa uudet mahdollisuudet etsiä lisää varhaisten kirkkojen jäänteitä. Olen nähnyt paikan vasta kahteen kertaan. Ennen käyntejä olin kriittinen, mutta vakuutuin asiasta paikan päällä.
(Kuva: Juha Ruohonen, Turun yliopisto)