Presidentti Halonen: Eläkkeellä kannattaa olla oikealla tavalla itsekäs

Presidentti Tarja Halosen mukaan ikääntymisessä on se hyvä puoli, että yhä useammat ihmiset näyttävät nuorilta.  Katsellessaan iltaisin uutisia puolisonsa Pentti Arajärven kanssa heillä on tapana vitsailla uutistenlukijoista ja meteorologeista, että ”mistä nuo lukiolaiset on taas tuonne löydetty”.

Nuoruuteen liittyy presidentin mukaan yhä enemmän kaupallisuuden ihanne. Kuten vanhuksille, myös yhä pienemmille lapsille tarjotaan mahdollisuutta olla nuori eikä enää lapsi. Tästä Halonen on huolissaan. Jo alakoululainen saattaa kysellä, onko hän lihava.

– Pitäisi näyttää pitkäkoipiselta bambilta, joita kaikista ei tule koskaan.

Tarja Halonen puhui viime viikolla Helsingin Kallion kirkossa otsikolla Eläkkeelle työstä vaan ei elämästä. Kalliossa vierailee viikoittain kiinnostavia puhujia Torstaina iltapäivällä -tilaisuudessa.

Eläkeläisiä on nyt 1,4 miljoonaa. Heistä noin miljoona on vanhuuseläkkeellä.

– Tilastomiesten ja -naisten kiusaksi elämme aina vain kauemmin, Halonen vitsaili miltei täydelle kirkolle.

Hän muistutti myös, että kaikki ihmiset ovat erilaisia eikä ole yhtä ainoaa hyväksyttyä tapaa siirtyä eläkkeelle.

Hallituksen eläkeläisiin kaavailemia menoleikkauksia hän kommentoi lyhyesti. Kun ne laskee yhteen, tilanne on presidentin mielestä monen kohdalla hyvin huono.

Halonen kehottaa keskustelemaan rappukäytävissä

Tarja Halonen nimesi puheessaan maailman yleisimmäksi toiveeksi sen, että voisi elää kauan. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä kansanterveyden edistämisen että ihmisten toiveitten mukaista on, että maassamme on yhä enemmän vanhoja ihmisiä.

Halonen totesi käyttävänsä sanaa vanha ihan tahallaan, koska sen käyttö usein kielletään.

Hän huomautti, että jo 70-vuotiailla terveyserot voivat olla hyvin suuria. Osalle vain tulee sairauksia ikään kuin kohtalon oikusta tai geneettisistä syistä, osa on itseaiheutettuja.

Halosen mukaan eläkkeellä kannattaa olla oikealla tavalla itsekäs. Omasta itsestä ja kunnosta on tärkeä pitää huolta.

– Aika paljon se on itsestä kiinni.

Presidentti muistutti, että liikunnan harrastaminen 60−70-vuotiaana auttaa, ettei kaadu niin helposti 80-vuotiaana. Paitsi liikunnan pariin, Halonen rohkaisi eläkeläisiä myös järjestötyöhön, politiikkaan ja kielten opiskeluun. Hänellä oli mukanaan monen eri järjestön lehtiä. Hän ja Pentti ovat ”järjestöeläimiä”.

– Eläkkeellä on aikaa, nyt mennään, Halonen totesi.

– Jos tuntuu, ettei enää jaksa, keskittykää hyvällä sydämellä omiin tai muiden lastenlapsiin. Päiväkodeissa esimerkiksi tarvitaan bonusmummoja ja -pappoja.

Halonen kehotti myös keskustelemaan ihmisten kanssa lähikaupoissa ja rapuissa, pitämään yhteyttä kaikenikäisiin ja ottamaan keskustelua avatessaan riskin, että voi myös tulla torjutuksi.

Halonen itse on yhä monessa mukana. Hänellä on paljon kansainvälisiä tehtäviä, mutta aikaa jää silti myös esimerkiksi vatsatanssille, jota hän on harrastanut Kallion naisvoimistelijoissa jo yli kymmenen vuotta.

– Se on erittäin hyvää selälle.

”Ei kukaan tule, jotta olisi vain kivempaa”

Presidentti Halonen otti puheessaan kantaa myös turvapaikanhakijoihin. Jotkut turvapaikanhakijat olivat kuulleet Halosen saapumisesta Kallion kirkkoon, ja he odottivat Halosta kirkon pihassa tilaisuuden jälkeen. Osa halusi päästä presidentin puheille myös kirkon sisällä tilaisuuden päätyttyä.

Puheessaan Halonen pohti, miten monet Lähi-idästä sodan jaloista paenneet ovat pistäneet kaikki yhden kortin varaan lähtiessään Eurooppaan ja Suomeen. Joillakin on pelissä koko perheen omaisuus.

Halonen arvioi, että osa tulijoista voi olla liikkeellä ”kevyelläkin pohjalla”. Hän kuitenkin muistutti, että ei kukaan riskeeraa lapsensa henkeä sen vuoksi, että määräpäässä elämä olisi vain kivempaa. Halonen palautti ihmisten mieleen mediassa puhuttaneen kuvan rannalla makaavasta hukkuneesta kolmevuotiaasta Alan Kurdista.

Presidentin mukaan tulijat muuttavat maailmaa, jossa me elämme. Voimme vaikuttaa tähän muutokseen. Halonen muistutti, että tällä hetkellä riittää vielä se, jos annamme siitä, mikä meille itsellemme on ylimääräistä. Meillä on niin paljon. Hän kehotti myös kohtaamaan ihmisiä.

Vaikka haasteemme ovat isoja, Halonen muistutti vielä paljon isommasta ongelmasta, hitaasti hiipivästä tuhosta. Tällä hän viittasi ilmastonmuutokseen ja yli varojen elämiseen.

– Olemme aikaa sitten kuluttaneet enemmän kuin sukupolvellemme kuuluisi. Elämäntapamme kuluttaa, presidentti sanoi ja puhui tämän jälkeen muun muassa kierrätyksen ja luontoa säästävän elämäntavan puolesta.

Vaikeammankin yli on eletty

Halosen puheen jälkeen oli osallistujien vuoro kysyä. Heti ensimmäisenä presidentiltä kysyttiin suorasukaisesti, lukeeko hän Raamattua ja rukoileeko hän. Halonen aloitti, ettei ole kovin ahkera oppilas.

– Rukoiltua tulee silloin enemmän, kun on tarvetta. Harvemmin tulee kiitettyä, mutta kyllä minä joskus sanon, että voi kun kiva!

Presidentti sai myös vastattavaksi ulkopolitiikkaan ja suurvaltoihin liittyvän kysymyksen. Onko syytä huoleen, kirkkokansan joukosta tiedusteltiin.

Halosen mukaan tilanne on välillä vaikuttanut aika pahalta.

– Se, ettei Putin malttanut mieltään ja otti Krimin takaisin, oli jälkipalautuma Neuvostoliittoon.

Presidentti ilmaisi tyytyväisyytensä siitä, että Putin ja Obama keskustelivat YK:n hiljattaisen kokouksen yhteydessä toista tuntia. Hän painotti pariinkin otteeseen puhumisen ja yhteydenpidon merkitystä ja muistutti, ettei puhumattomuus tee ihmisistä parempia.

Ylipäänsä Halonen piti hyvänä, että Venäjän presidentti tuli puhumaan YK:hon.

Syyrian tilanteesta Halonen sanoi uskovansa, että USA ja Nato kyllä tietävät, mitä toisen ilmavoimat alueella tekevät. Vaikka tilanne on nyt jännittynyt, presidentti uskoo, että Venäjä ja USA pystyvät hoitamaan tilanteen ja se alkaa rauhoittua

Tosin Halonen kertoi myös eräiden Itä-Euroopan johtohahmojen todenneen hänelle, että turvallisuuspoliittinen tilanne on pahempi kuin kylmän sodan aikana.

Halonen ilmaisi myös huolensa Itämeren suojelun edistymisestä. 

Lopuksi hän suuntasi ajatuksensa suoraan kysyjälle todeten, että vähän pitää olla huolestunut. Hän kuitenkin lisäsi kysyjän ja varmasti monen muunkin kirkossa istuvan elämään viitaten, että he ovat jo tähän asti eläneet monien vaikeampienkin vaiheiden yli.

Kuva: Johannes Ijäs

Lue presidentti Tarja Halosen ajatuksia lisää torstaina 15.10. ilmestyvästä Kotimaasta.

Edellinen artikkeliTaina Manninen Kuusamon kirkkoherraksi
Seuraava artikkeliMiitta Sorvalin riparin keskeytti vakava sairaus