18. sunnuntai helluntaista, Luuk. 14:1-6, Petri Hiltunen

Petri Hiltunen
Paulus-seurakunta, Kouvola

22.9.2013 Luuk. 14:1-6 18. shel

Ja kun hän sapattina tuli erään fariseusten johtomiehen taloon
aterialle, pitivät he häntä silmällä.
2 Ja katso, siellä oli vesitautinen mies hänen edessään.
3 Niin Jeesus rupesi puhumaan lainoppineille ja fariseuksille
ja sanoi: ”Onko luvallista parantaa sapattina, vai eikö?”
Mutta he olivat vaiti.
4 Ja hän koski mieheen, paransi hänet ja laski menemään.
5 Ja hän sanoi heille: ”Jos joltakin teistä putoaa poika tai
härkä kaivoon, eikö hän heti vedä sitä ylös sapatinpäivänäkin?”
6 Eivätkä he kyenneet vastaamaan tähän.
Tämä on Pyhä evankeliumi
***

Vesipöhö eli ödeema on sairaus,
joka johtuu verenkierron heikkenemisestä.
Kun veri ei kunnolla kierrä, alkaa nestettä kerääntyä ihonalaisiin kudoksiin.
Tämä aiheuttaa tietenkin turvotusta,
joka voi olla hyvinkin runsasta.

Vesipöhön syynä voi olla jokin tulehdus tai kirroosi.
Raamatun aikoina tuon sairauden ajateltiin kuitenkin
johtuvan epäsiveellisestä elämästä.
Se oli siis ihmisten mielestä synnin seurausta.
Vesipöhö oli siksi äärettömän hävettävä sairaus.
Jokainen saattoi ulkonaisten merkkien perusteella päätellä
tuosta sairaudesta, mikä oli ihmisen moraalinen tila.
Synti näkyi päälle päin – näin ajateltiin.

Vesipöhö saattoi tehdä kantajastaan myös epämiellyttävän
näköisen. Vesi kertyi tiettyihin kehon osiin ja vääristi
ihmisen ulkomuodon.
Tämän vuoksi toiset ihmiset saattoivat karttaa sairasta.

Oli oikeastaan hyvin outoa että fariseuksen kotiin oli
tullut vesipöhöä sairastava mies.
Tuskin häntä oli sinne kutsuttu.

Jeesushan sanoi myöhemmin, ilmeisesti samalla aterialla talon
isännälle:
”Kun järjestät päivälliset tai illalliset, älä kutsu ystäviäsi,
älä veljiäsi, sukulaisiasi äläkä rikkaita naapureitasi …
Ei – kun sinä järjestät pidot, kutsu köyhiä ja raajarikkoja,
rampoja ja sokeita”

Talon isäntä oli ilmeisesti toiminut Jeesuksen mielestä juuri
väärällä tavalla. Hän oli kutsunut syömään vain arvostettuja
uskonystäviään ja tämän tunnetun Galilean rabbin, Jeesuksen.

Vesipöhöä sairastava mies sen sijaan ei ollut kutsuttujen joukossa.
Hän oli vain seurannut Jeesusta fariseusten johtomiehen taloon
ja pujahtanut ruokavieraiden joukkoon.
– Samalla laillahan syntinen nainen pujahti kerran toisen
fariseuksen taloon, kasteli Jeesuksen jalat kyynelillään ja
kuivasi ne hiuksillaan.

***
Sairas mies oli saanut osakseen niin paljon pilkkaa ja häpeää,
että oli valmis ottamaan tämän riskin.
Hän oli kuullut Jeesuksen opetusta ja tunnistanut
Hänessä Jumalan äänen ja Jumalan rakkauden.

Miehellä oli niin suuri hätä, että hänen oli pakko kääntyä
Jeesuksen puoleen.

Vastakohta fariseuksiin näyttää mahdollisimman selvältä.
Fariseukset eivät loppujen lopuksi kokeneet tarvitsevansa
MITÄÄN Jeesukselta. Vapahtajalla ei ollut mitään annettavaa
näille itsessään täydellisille ihmisille.

Sen sijaan fariseukset keskittyivät tutkimaan ja tuomitsemaan Jeesusta.
He olivat mielestään Jeesuksen yläpuolella ja koittavat
löytää hänestä jonkin vian, josta pääsisivät tätä syyttämään.
Luukashan kertoo, että ”kaikki tarkkailivat, mitä Jeesus tekisi”.
He seurasivat katselleen Jeesuksen jokaista elettä ja ilmettä ja
sanaa ja tekoa.
– Mutta eivät siksi, että voisivat oppia Häneltä jotain.
– Vaan siksi, että pääsisivät Hänestä eroon.

Jeesus tiesi tämän.
Siksi Hän päätti osoittaa fariseuksille, kuinka pielessä
heidän ajatuksensa olivat.
Hän kysyi: ”Onko luvallista parantaa sapattina, vai eikö?”

Huomatkaa: Jeesus oikeastaan kysyy:
”Kumpi teille on tärkeämpää: Tämän miehen auttaminen
ja parantaminen vai halu osoittautua hurskaaksi ja pyhäksi?”
Rakastatteko te todella lähimmäistä ja Jumalaa
vai rakennatteko vain omaa uskonnollista mainettanne?”

Fariseusten olisi pitänyt tietää, ettei edes Mooseksen laki
vaatinut sitä, ettei sapattina saanut parantaa.
Kyse oli vain ihmisten perinnäissäännöistä.

***
Toki jokainen auttaa oman poikansa tai härkänsä ylös kaivosta,
jos tämä putoaa sinne sapattina.
Qumranin teksteissäkin opetetaan, että ”jos ihminen on pudonnut
veteen sapattina, on heitettävä vaate ja vedettävä hänet ylös”.

Elämän pelastaminen on välttämätön asia.
Sen edelle ei mene mikään.
Siinä mielessä oikeassa on myös suomalainen sananlasku:
”Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa”

***

Fariseuksilla ei ollut tähän mitään sanottavaa.
He eivät olisi parantaneet sapattina,
sillä he olivat omavanhurskauden vallassa.
He huolehtivat vain omasta, kuvitellusta nuhteettomuudestaan.

Jeesus murtaa tällaisen uskonnollisuuden.
Häntä eivät pidättele mitkään rajat, kun Hän tulee auttamaan
kärsivää ihmistä.
– Eivät ihmisten luomat säännöt
– Ei pilkka eikä häpeä
– Eivät vallanpitäjien asenteet

Jeesus näkee yhden ihmisen, jolla on hätä ja tuska.
Ja Hänen tulee sääli tällaista ihmistä.
Hän tuntee jumalallista sääliä sellaisia ihmisiä kohtaan,
joilta puuttuu jotakin olennaista:
– puuttuu terveyttä tai eheyttä
– puuttuu arvostusta ja hyväksyntää
– puuttuu paikka omassa yhteisössään
– puuttuu lepo ja rauha Jumalassa

Kaikki tällaiset ihmiset ovat erityisen rakkaita Vapahtajalle.
Vaikka yksikään ihminen maan päällä ei minusta välittäisi
vaan päinvastoin halveksisi ja välttelisi minua,
yksi ei liity tähän pilkkaajien joukkoon:
Jeesus Kristus, Jumalan Poika.

***
Myös kaikki ne, jotka tuntevat itsensä eristetyiksi tai syrjityiksi
omissa uskonyhteisöissään, ovat Jeesukselle rakkaita.

Erityisesti ne hiljaiset Jumalan lapset,
joita kirkon johto pitää kiusallisina änkyröinä, kun he
tahtovat kaikin tavoin uskoa Kristuksen sanaa.
– Nämäkin, jotka nyt eivät saa ääntään kuuluville
kirkollisilla juhlapäivällisillä,
saavat kuitenkin tulla Jeesuksen luokse, Vapahtajan ruokapöytään,
niin kuin vesipöhöä sairastanut mies.

***
Ja Kristus ottaa vastaan.
Hän ei käske odottamaan oven takana.
Hän ei toimi ihmisten arvostusten mukaan.

Jeesus ottaa lähelleen.
Koskettaa parantavalla kädellään.
Lausuu sanan, joka vapauttaa sairaudesta ja synnistä.
Nostaa alaspainetun taivaan kansalaiseksi.
Antaa uuden elämän sille, joka tuntee jo menettäneensä kaiken.
Pelastaa orjan Jumalan lasten vapauteen.

Jeesus ei ole sinulle vaihtoehto.
Hän on elinehto.
Hänessä on kaikki.

RUKOUS
RUKOUS

Rakas Vapahtaja

Sinä tiedät mitkä ovat minun vesipöhöni ja huoleni.
Kiitos että saan tulla sinun luoksesi.
Kuulemaan sinun sanaasi ja kohtaamaan sinut
ehtoollispöydässä.
Kiitos, ettet torju minua ja kuulet hätäni.
Kosketa minua, lausu vapauttava sana,
niin saan kiittää sinua pelastuksen lahjasta.

Kuule rukoukseni.

Amen