Piispojen viime vuonna (8.9.2014) esikoislestadiolaisille lähettämässä viestissä muistutetaan, että lähteminen herätysliikkeen omaan käyttöön ottamien sakramenttien tielle voi johtaa ongelmiin suhteessa kirkkoon.
Esimerkiksi herätysliikkeen omien ns. katekismusrippikoulujen pitäminen voisi estyä.
”Olisi odotettavissa, että Esikoislestadiolaiset ry. ei enää saisi rippikoulujen järjestämislupaa eivätkä seurakunnat enää järjestäisi yhteisiä rippikouluja liikkeen kanssa”, piispojen viimevuotisessa yhteisessä viestissä sanotaan.
Rippikouluasiaan ovat viitanneet eräät piispat myöhemmin myös omissa viesteissään herätysliikkeelle.
Esikoislestadiolaiset ry:n rippikouluille on viime vuosina annettu lupia ainakin kolmessa hiippakunnassa: Kuopiossa, Oulussa ja Tampereella.
Käytännössä esikoislestadiolaisten rippikoulut on järjestetty yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa, sillä herätysliikkeen palveluksessa ei ole omia pappeja.
Hiippakunnat myöntävät rippikoulun pitämislupia kaikille kristillisille järjestöille määräajaksi.
”Omat ehtoolliset särkevät luottamuksen liikkeeseen”
Esikoislestadiolaiset ry:n ”keskuspaikkakunta” Lahti sijaitsee Tampereen hiippakunnassa. Lahdessa on myös pidetty herätysliikkeen rippikoulua, jossa on ollut mukana pappi Lahden seurakuntayhtymästä. Kyseinen pappi on myös toimittanut konfirmaation.
Tampereen piispa Matti Repo kertoo, että myös Tampereen seurakunnissa on ollut yhteistyötä esikoislestadiolaisten kanssa, joskin kyseinen rippikoulu on ollut yhden paikallisseurakunnan eikä yhdistyksen järjestämä
– Tuomiokapitulin erikseen antamaan lupaan perustuvaa toimintaa on siten ollut vain Lahdessa, Repo sanoo.
Revon mukaan Esikoislestadiolaiset ry anoi kesällä lupaa järjestää rippikouluja Tampereen hiippakunnassa vuosina 2016–2018.
– Pyysimme lisäselvitystä, koska tietoomme oli tullut liikkeessä harkittavan siirtymistä omiin ehtoollisen viettoihin ja omiin kasteen toimittamisiin ilman pappia ja ilman yhteyttä seurakuntaan
Revon mukaan esikoislestadiolaisilta tulleessa vastauksessa myönnettiin, että tällaista tutkitaan, mutta päätöstä ei ole tehty.
– Tuomiokapituli katsoi, että vastauksesta ei selvinnyt, etteikö kyseisen kaltaiseen käytäntöön siirryttäisi lähimpien kolmen vuoden aikana. Toisaalta olimme tietoisia sekä tähänastisesta yhteistyöstä että liikkeen sisäisestä tilanteesta, joten lupa myönnettiin, mutta vain vuodeksi 2016, Repo kertoo.
Revon mukaan omien kasteiden ja ehtoollisten toimittaminen omissa seuroissa ilman pappia ja ilman seurakuntayhteyttä viestii, että liikkeellä on toisenlainen käsitys kasteesta, ehtoollisesta, seurakunnasta ja pappisvirasta kuin evankelis-luterilaisella kirkolla.
– Emme siksi voi enää myöntää lupaa järjestää kirkon rippikouluja, mikäli liikkeessä ryhdytään kyseisiin käytäntöihin, Repo sanoo.
Hän arvioi, että esikoislestadiolainen liike on vaikeassa tilanteessa
– Liikkeen kansainvälinen johto ei jostain syystä tunnista eikä arvosta lestadiolaisen herätyksen läheistä suhdetta Suomen ev.-lut. kirkkoon. On valitettavaa, että liikkeen johto ei ota vastaan sen omista paikallisosastoista kuuluvaa seurakuntalaisten antamaa palautetta vaan haluaa nähtävästi kehittää liikkeestä itsenäisen kirkkokunnan. Tällainen haavoittaa Kristuksen ruumista, sitoo omatuntoja ihmiskäskyillä ja on hengellisesti hyvin vaarallista, Repo sanoo.
Hän toteaa, että kun yhdessä paikassa aloitetaan ehtoollisen vietot, sillä on väistämättä vaikutusta muillekin paikkakunnille.
– Se särkee luottamuksen liikkeeseen ja sen haluun pysyä kirkossa. Kirkkoherrat eivät voi muillakaan paikkakunnilla enää tehdä yhteistyötä liikkeen kanssa, mikäli sen johto jossain sallii tai jopa kannustaa kirkon järjestyksen vastaisiin toimiin. Kun yhteys näin murretaan ensin hengellisesti jumalanpalveluksen osalta, se murtuu pian käytännössä muiltakin osin, Matti Repo sanoo.
Kuopiossa ollaan huolissaan esikoislestadiolaisuuden kehityksestä
Kuopion hiippakunnan hiippakuntasihteeri Juha Antikainen kertoo, että esikoisten rippikouluja ollut muutamien vuosien ajan.
– Yksi vuodessa niitä on ollut. He järjestävät ne jonkun papin kanssa.
Antikaisen mukaan esikoislestadiolaiset ovat viimeksi hakeneet rippikouluilleen kolmivuotisluvan, joka on nyt voimassa 2014–2016.
Antikaisen mukaan tuomiokapitulissa ollaan huolissaan siitä, mitä esikoislestadiolaiset aikovat tehdä. Sakramenttiseparatismin toteutuminen saattaa tulevaisuudessa muuttaa hiippakunnan suhtautumista esikoislestadiolaisten rippikouluihin.
Oulussa lupa katkolla teknisistä syistä
Esimerkiksi Oulussa rippikoulujen kolmivuotinen järjestämislupa on hiippakuntasihteeri Saija Kronqvistin mukaan katkolla vuodenvaihteessa.
– Lupaprosessi on mennyt siten, että vuosittain lokakuun loppuun mennessä olemme saaneet rippikoulunpitoa suunnittelevilta eri järjestöiltä lupa-anomukset. Nytkin sellainen on esikoislestadiolaisilta ajoissa tullut, mutta siitä on puuttunut toteuttamissuunnitelma, Kronqvist kertoo.
Tänään keskiviikkona kokoontuvan tuomiokapitulin esityslistalla esikoislestadiolaisten rippikouluasiaa ei ole.
– Näin ollen näyttää siltä, että ensi vuotta ajatellen heidän rippikouluasiansa Oulun hiippakunnassa raukeaa, Kronqvist toteaa.
Toistaiseksi esikoislestadiolaisen herätysliikkeen piirissä on vietetty omaa, maallikkojen toimittamaa ehtoollista ainoastaan Mikkelissä 5.12. Herätysliikkeen piirissä ei olla yksimielisiä omien ehtoollisten järjestämisestä.
Kuva: Olli Seppälä. Esikoislestadiolaisten rukoushuone Lahdessa.
Lue myös: